Journalisti väittää, että ongelmana pohjoisessa Ruotsissa ei ole yritystoiminnan puute, vaan puutteelliset kuljetusmahdollisuudet. Monia yrityksiä on perustettu innovaatioiden ympärille, oli kyse sitten juustosta, hisseistä, takalastureista, urheiluvälineistä, puutuotteista ja niin edelleen. Skellefteåsta tuli tietokonekaupunki satsauksen myötä ”supertietokoneeseen” 80-luvulla, ja meillä on suuri matkailuala, pääasiassa korkealuokkaisten leirintäalueidemme ansiosta. Mutta kaikkein visionäärisintä oli säilyttää voimalaitosyhtiö, joka on nyt suuri teknologiayritys.
Täällä ongelmana on se, että paikalliset yritykset ovat joutuneet ostajien ryöväysten kohteeksi, jotka sitten siirtävät toimintansa muualle. Luettelo on pitkä, esimerkiksi yritykset FOCO/Hydrauto, Br. Lundbergs, Lövångerbröd, Skega, Utternbåtar ja Lööve. Myös Boliden AB oli ostettu ja ryöstetty 1990-luvulla, mutta pelastettiin dramaattisissa olosuhteissa kunnallisilla toimilla sekä Carl Bennetin ja Anders Sundströmin avulla. Ja Carl Bennet on positiivinen poikkeus niiden yritysten omistajista, jotka ovat ostaneet täältä.
Kun yritykset on siirretty täältä pois, maantieteellinen sijainti ja kuljetukset on mainittu syiksi. Siksi meidän pitäisi nyt nähdä yhteisten ponnistelujen tapahtuvan kaikkien poliitikkojen, elinkeinoelämän ja mielipidevaikuttajien kesken, jotta Pohjoisbottenin radan rakentaminen nopeutuisi. Pohjois-Norrlannin rannikko on ainoa maan osa, jossa ei ole rautatietä, vaikka täällä on yhtä suuri väestö kuin Länsi-Götanmaalla, mutta huomattavasti enemmän rahtia.
Rikosmedioissa on ollut paljon halventavia mielipidekirjoituksia satsauksista Norr- ja Västerbottenissa, joita on kutsuttu ”vihreiksi kupliksi” ja ”rautateiksi autiomaassa” sekä myyteiksi siitä, että kunnat ovat ajautuneet konkurssiin. Ne, jotka ovat vastanneet tähän ansioituneesti, mitä olen nähnyt, ovat Anders Sundström, Skellefteå Kraftin toimitusjohtaja Joachim Nordin ja Skellefteån kunnanjohtaja Lorents Burman, mutta heidän tulisi olla paljon enemmän.
Emme tarvitse ylpistellä, mutta meillä ei myöskään ole syytä hyväksyä sitä, että meitä kuvataan avunvaraisena siirtomaana. Meillä on vihreää uusiutuvaa energiaa, metsiä, malmia ja rannikkokunnat ovat yhtä hyviä elinkeinopaikkoja kuin maan muutkin osat, mutta meitä rajoittaa se, että meillä, jotka olemme kauimpana markkinoista, on huonoin kuljetusjärjestelmä.
Porvarihallitukset eivät ota ministeriä Pohjois-Ruotsista. Uumamoderatti Edward Riedl, joka on lähimpänä valtaa, saattaa olla lehtien huomion keskipisteenä, mutta emme ole koskaan nähneet hänen toimivan millään tavalla alueemme puolesta Umeån pohjoispuolella, ja Norrbotniarataan hän on jopa lausunut kielteisesti.
Mutta ainakin meidän pitäisi voida nähdä jonkinlaista toimintaa rautatien puolesta meidän edustajiltamme M, SD, L ja KD:ltä kunnassamme. Heidän pitäisi kai saada hallituksen korvaan, ja nyt heillä on tilaisuus näyttää, ovatko he vaihtoehto äänestäjille täällä.
Tehkää nyt!
