Sosiaalipalvelut kamppailevat tehtävänsä kanssa
Eräs sosiaalipalvelu, jossa monet toimenpiteet tulevat liian myöhään, jossa useilla aloilla on suuri osaamispuute ja jossa on outo näkemys nuorista haavoittuvissa asemissa olevista yksilöistä. Tämä tuli esiin äskettäin esitellyssä ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa. Nuso, Kansallinen seuranta sosiaalipalveluiden muutoksesta, joka tehdään yhteistyössä Ruotsin Kuntien ja Alueiden (SKR) ja Karlstadin yliopiston välillä, sosiaalityöntekijät yli 100 Ruotsin kunnasta vastasivat kysymyksiin 21 858 lastentutkimuksesta, jotka tehtiin lokakuun 2023 ja maaliskuun 2024 välillä. Koskaan aiemmin ei ole tehty yhtä laajaa ja yksityiskohtaista kartoitusta siitä, miten lasten asioita käsitellään sosiaalipalveluissa. Tutkimuksen päätavoitteena on kehystää nykytilanne sosiaalipalveluissa ja seurata, mitä muutoksia tapahtuu, kun enemmän painotetaan ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisia interventioita, jotka tulevat olemaan vaatimuksena uudessa sosiaalipalvelulaissa, joka tulee voimaan 2025. Pelottavaa, mutta ei yllättävää. Merkkejä siitä, että näin on ollut pitkään, ovat olleet havaittavissa. Esimerkiksi ei ole harvinaista, että pienet lapset, jotka elävät kurjuudessa, eivät saa toimenpiteitä, sen sijaan sosiaalipalvelut odottavat toimivan vasta, kun lapset ovat vanhempia ja ovat jo menneet pieleen. Ehkä aloittaneet päihteiden käytön tai liittyneet jengiin. Birgitta Persdotter on sosiaalityön dosentti Karlstadin yliopistossa. Kuva: Karlstadin yliopisto / Lehdistökuva – Sosiaalipalvelut voivat arvioida, että tilanne ei ole niin vakava, koska on toimiva vanhempi tai suojaava verkosto lapsen ympärillä. Huoltajat voivat myös kieltäytyä toimenpiteistä, sanoo Birgitta Persdotter, sosiaalityön dosentti Karlstadin yliopistossa (DS 2/10). Toinen suuri ongelma on, että sosiaalipalvelut eivät tarpeeksi usein osallista psykologeja tai lääketieteellistä asiantuntemusta tutkimuksiin, jotka koskevat neuropsykiatrisilla häiriöillä olevia lapsia. 80 prosentissa tutkimuksista sosiaalipalveluiden virkailijat ovat tutkijoiden mukaan keskustelleet vain koulun kanssa ennen kuin tekevät päätöksen NPF-diagnoosin saaneista lapsista. Se, mikä pitäisi olla itsestään selvää, että otetaan yhteyttä lastenpsykiatriaan saadakseen selvyyden siitä, miten lapsen odotetaan reagoivan erilaisiin toimenpiteisiin ja miten parhaiten vastata lapsen tarpeisiin, unohdetaan tai sivuutetaan. Tämä on vakavaa ja sietämätöntä. Niin kauan kuin osaaminen niiden, jotka vastaavat lasten asioista kunnissamme, ei vahvistu, vaarantuvat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret erittäin pahasti. Ruotsin sosiaalipalvelut tarvitsevat täydellisen uudistuksen. Mukaan lukien uusi sosiaalityöntekijän koulutus ja resurssit, jotka saavat enemmän kuin vastavalmistuneet 22-vuotiaat valitsemaan työskentelyn lasten ja perheiden asioissa.