Somalilannin demokratia ansaitsee enemmän huomiota
Somaliland, Afrikan sarvessa sijaitseva alue, on äskettäin järjestänyt toimivia demokraattisia vaaleja. Vaikka maassa on monia ongelmia, se on onnistunut rakentamaan toimivan demokraattisen järjestelmän. Tämä on iloisia uutisia ruotsalaisille ja somalialaisille demokratian ystäville. Kehitystä tulisi kiinnittää enemmän huomiota, kirjoittaa Jenny Sonesson.
Historiallinen vaalitapahtuma
12. joulukuuta järjestettiin rauhallinen avajaisseremonia Somalilannin kuudennelle presidentille, joka voitti vaalit, jotka kansainväliset vaalitarkkailijat arvioivat hyvin suoritetuiksi. Presidentti Abdirahman Mohamed Abdullahi, joka tunnetaan paremmin lempinimellä Irro, on taustaltaan diplomaatti ja puhuu suomea, koska hänellä on Suomen kansalaisuus. Hänen edustamansa puolue, Waddani, on osittain inspiroitu länsimaiden hyvinvointivaltioista.
Somalilannin demokraattiset saavutukset
Vaikka Somalilannissa on ongelmia, kuten tasa-arvon ja klaanipohjaisen ajattelun suhteen, se on silti onnistunut rakentamaan toimivan demokraattisen järjestelmän. Maan poliitikot käyvät sanasotaa aseiden sijaan, mikä on merkki demokraattisten arvojen juurtumisesta Somalilannissa. Vaikka maailmanlaajuisesti tunnustettuja tahoja ei ole vielä maassa, Somalilandilla on potentiaalia toimia demokratian esikuvana koko Afrikan sarvessa ja arabimaissa.
Demokratian tärkeys Somalilandissa ja maailmanlaajuisesti
Somalilannin tapahtumat ovat merkittäviä myös Ruotsissa ja kaikille demokraateille ympäri maailmaa. Vaikka maassa on haasteita, demokratiaa voi rakentaa ja ylläpitää myös kriisialueilla. Somalilannin esimerkki antaa toivoa, että parlamentarismi ja vakaus voivat juurtua myös konfliktien runtelemiin osiin muslimimaailmaa. Presidentinvaalit Somalilandissa ovat siten tärkeitä kaikille demokraattisille ihanteille kannattaville.
