Sosiaalipalveluiden rakentaminen uudelleen luottamusta varten
Viime vuosina Ruotsin sosiaalipalveluita on syytetty muslimilasten kidnappaamisesta, mikä on Myndigheten för psykologiskt försvarin mukaan suurin kampanja Ruotsia vastaan koskaan. Niin kutsuttu LVU-kampanja levisi vuonna 2022 nopeasti verkossa ja ulkomaisissa medioissa, Tiktokissa ja Al-Jazeera:ssa. Kampanja johti terroriuhkien kasvuun Ruotsissa ja ravisteli Ruotsin sosiaalipalveluita perusteellisesti. Uhkausten määrä sosiaalityöntekijöitä kohtaan kasvoi, ja kyselyyn vastasi joka kolmas työntekijä vaaravyöhykkeellä kokeneensa uhkailua. Jotkut heistä joutuivat kantamaan henkilökohtaisia hälytyslaitteita ja kertoivat Uppdrag Granskning -ohjelmassa (6/3) saaneensa kuolemantuhkausia ja uhkauksia lastensa vahingoittamisesta.
Ylikuumentunut ilmapiiri sai myös perheet pelkäämään sosiaalipalveluita. Joillekin pelko oli niin voimakas, että he jättivät Ruotsin, tai ainakin harkitsivat sitä. Nyt uusi raportti Socialstyrelsenilta osoittaa, että kampanjalla ei ole perustaa. Muslimilapsia ei oteta huostaan useammin kuin muita lapsia, ottaen huomioon perheiden sosioekonomisen taustan. Päinvastoin, kahden ulkomailla syntyneen vanhemman lapset, joista enemmistö on muslimeja, otetaan huostaan harvemmin kuin vastaavissa olosuhteissa olevat lapset, joiden vanhemmat ovat ruotsalaisia.
Mimmie Björnsdotter Grönkvist on kirjoittaja Liberala nyhetsbyråssa.
Foto: Mats Edman
Olisi kuitenkin naiivia uskoa, että viranomaisraportti automaattisesti korjaa sosiaalipalveluihin kohdistuvan luottamuksen, jota kampanja on vahingoittanut. SVT:n (2/3) raportissa käsitellään myös Mamma United -yhdistystä, joka pyrkii rakentamaan luottamusta vanhempien ja viranomaisten välille, missä luottamus on murennut. Haastateltu Latifa kertoo aiemmin pitäneensä negatiivista kuvaa sosiaalipalveluista, mutta yhdistyksen kautta hän on saanut toisenlaisen käsityksen. Tällaisia toimenpiteitä tarvitaan laajassa mittakaavassa.
Raportin tuloksista ilmenee selvä riski siitä, että ulkomailla syntyneiden lasten vanhemmat unohtuvat todennäköisemmin kuin muut. He ja heidän perheensä eivät saa apua, josta he voisivat hyötyä. On monia vähemmän invasiivisia toimenpiteitä kuin huostaanotto, mutta pelko siitä, että lapset otetaan suoraan sosiaalipalveluihin, voi johtaa siihen, että vanhemmat pitäytyvät hakemasta apua. Tai siihen, että ympärillä olevat ihmiset epäröivät tehdä lastensuojeluilmoituksia. Pelko voi johtaa siihen, että lapset kärsivät hiljaa ja että tietyt lapset kärsivät juuri vanhempiensa taustan takia. Siksi tarvitaan valtava työ rakentaa luottamusta Ruotsin viranomaisiin, joka on murentunut. Mutta muuta tietä eteenpäin ei ole. LVU-kampanjan aiheuttamat vahingot on parannettava.
