Kulttielokuvan innoittamat ruotsalaiset tytöt
Ruotsissa asevelvollisuutta suorittavien määrä kasvaa, ja tämä trendi koskee myös yhä suurempaa osuutta tytöistä. Tänä vuonna on kulunut 45 vuotta siitä, kun kulttifilmi ”Tjejen som gjorde lumpen” sai ensi-iltansa. Goldie Hawnin esittämä rooli hemmotellusta nuoresta naisesta, joka vastentahtoisesti liittyy Yhdysvaltain armeijaan ja oppii käsittelemään fyysisiä koettelemuksia, selviytymään seksuaalisesta häirinnästä ja lopulta vapautumaan tuhoisista suhteista, on ajankohtaisempi kuin koskaan ennen.
Asevelvollisuuden suorittaminen on askel aikuisuuteen, jota useamman nuoren tulisi haluta ottaa. Tilastojen mukaan Ruotsin Puolustusvoimien rekrytointivirastosta (aiemmin Pliktverket) saadun tiedon mukaan peräti 73 prosenttia tytöistä, jotka täyttivät kutsuntalomakkeen, ilmoittivat esteitä asevelvollisuuden suorittamiselle. Yleisimpiä syitä olivat ahdistuneisuus, masennus ja mielenterveysongelmat.
Nyt heidän saattaa kuitenkin olla pakko suorittaa asevelvollisuus, koska kutsuttavien kriteereitä aiotaan alentaa. Muutaman vuoden kuluttua saattaa olla jopa niin, että lääkärintodistus vaaditaan sairauksien, näkövammojen ja muiden esteiden todentamiseksi, jotka estävät henkilön välttämästä kutsuntoja. Tämä herättää keskustelua, erityisesti kun yhä useammin ilmestyy lehtijuttuja vihaisista tytöistä, jotka rangaistaan siitä, etteivät he osallistu kutsuntoihin tai joutuvat suorittamaan asevelvollisuuden.
Asevelvollisuuden suorittaminen ei ole kaikille. Se ei myöskään ole jotain, mitä Ruotsin valtio vaatii kaikilta nuorilta. Vain noin kymmenesosa niistä, jotka täyttävät kutsuntalomakkeen, valitaan asevelvollisuuteen. Monet heistä eivät kuitenkaan näytä ymmärtävän, että heillä on silti kokonaanpuolustusvelvollisuus. Aivan kuten muillakin ruotsalaisilla, jotka ovat 16–70-vuotiaita. Mahdollisuus suorittaa asevelvollisuus on siis etu.
Kun maailma on liekeissä ja sekä uutissivustot että sosiaalisen median virta täyttyvät sotakohtauksista, on luonnollista, että nuoret aikuiset etsivät ja arvostavat sitä, mitä he itse kutsuvat ”turvaksi” enemmän kuin aiemmat sukupolvet (Nuorisobarometri 2025). Tutkimus osoittaa myös, että nykynuoret tunnistavat itsensä enemmän stereotyyppisten sukupuoliroolien kautta kuin heidän vanhempansa. Monet näistä tytöistä eivät identifioidu rooliin osana Ruotsin puolustusta, mikä vastaa hyvin näitä mittauksia.
Aikuisetkin tulee muistaa, että ne nuoret, jotka kutsutaan kutsuntoihin, ovat eläneet suurimman osan elämästään kaoottisessa maailmassa. He olivat ala-asteella, kun Donald Trump valittiin ensimmäistä kertaa presidentiksi, ja aloittivat juuri yläasteen, kun pandemia puhkesi. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan heidän lukioaikanaan, ja sota Israelin ja Hamasin välillä puhkesi vuosi sen jälkeen. Sitten Trumpista tuli presidentti uudelleen. Ei ole ihme, että he etsivät turvaa.
Valitettavasti monet tytöt, jotka täyttävät kutsuntalomakkeen, näyttävät ymmärtäneen väärin, mitä turvallisuus käsitteenä tarkoittaa. Liittyminen soft girl -trendiin tai viettäminen kahdeksan tuntia päivässä Tiktokia selaten voi auttaa eristäytymään maailmasta hetkellisesti. Opiskelu korkeiden arvosanojen saamiseksi on hyvä asia, mutta hyppääminen koulupenkistä toiseen on tapa, jolla taitavat tytöt lykkäävät aikuisuuden kohtaamista.
Joku voisi kehottaa heitä kaikkia katsomaan ”Tjejen som gjorde lumpen” ymmärtääkseen, miten asevelvollisuus ei ainoastaan voi antaa heille vahvemman mielen ja fyysiset valmiudet selviytyäkseen kriisiaikoina, vaan myös syvemmän ymmärryksen siitä, mikä on tasa-arvo.
