Hallitus kohtaa kohtalonhetken
Syksyllä tehdään useita ratkaisevia poliittisia päätöksiä liike-elämän ja Ruotsin talouden kannalta. Finanssiministeri Elisabeth Svantessonilla on historiallinen mahdollisuus laatia aggressiivisempi budjetti – mutta useita sudenkuoppia on olemassa. Tässä ovat hallituksen edessä olevat haasteet.
EU on hyväksynyt uuden sääntelyn kestävyysraportoinnista, jonka tarkoituksena on lisätä yritysten raportoinnin avoimuutta ja standardointia kestävyyskysymyksistä. Uusi sääntely tunnetaan nimellä Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD.
Itse raportoinnin tulee sisältää kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen ymmärtää yritystoiminnan seuraukset ja sen vaikutukset ympäristöön. Standardit, joita on noudatettava, sisältävät laajat ilmoitusvaatimukset.
Dibin ratkaisu on pilvipohjainen tietokanta, jossa kaikki tarvittava ESG-raportointiin on koottu yhteen paikkaan. Siellä on myös selkeitä tarkastuslistoja, joiden avulla voidaan ylläpitää hyvää sääntöjen noudattamista tarkistamalla ilmoitusvaatimukset kohta kohdalta.
Hankkeen alkuun panemisen tarkoituksena oli, että palvelua käyttäisivät suurempien yritysten talousosasto ja ne, jotka työskentelevät suoraan kestävyysraportoinnin parissa. Jonkin ajan kuluttua lanseerauksesta kävi selväksi, että myös muut yrityksen osastot, kuten henkilöstöpäälliköt ja muut, jotka jollain tavalla työskentelevät kestävyyskysymysten parissa, tarvitsevat työkalun, samoin kuin keskisuuret ja pienet yritykset.
CSRD otetaan käyttöön Ruotsin laissa heinäkuussa 2024, ja vaatimukset tulevat voimaan vaiheittain yrityksille niiden nettotuloksen, taseen ja työntekijämäärän perusteella. Suurimmat yritykset raportoivat ensimmäisen kerran vuonna 2025.
DIB perustettiin Norjassa 1990-luvun puolivälissä, ja sillä on nykyään merkittävä markkinaosuus. Vuonna 2022 se tuli Ruotsin markkinoille. Tällä hetkellä sillä on noin 50 työntekijää Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
