Yritysten vapaus: Paluu entiseen sortoon
Berg 24. joulukuuta 2024 klo 08:11
Viimeaikainen yritysten argumentointi kollektiivisten sopimusten rajoittamisen puolesta on aiheuttanut suurta närkästystä monissa työntekijöissä. Itsekin sekä työntekijänä että yrittäjänä toiminut henkilönä en voi olla reagoimatta voimakkaasti lukemaani.
Historiallinen tausta
Yli 100 vuotta sitten työntekijöillä ei ollut läheskään samoja oikeuksia kuin nykypäivänä. Lomat, turvatut työolosuhteet ja kohtuulliset palkat eivät olleet itsestäänselvyyksiä, vaan ne saavutettiin kovien taistelujen kautta. Tukholman Ådalessa vuonna 1931 viisi ihmistä sai surmansa ruotsalaisen tullessa ampumaan heitä vastustaessaan palkkojen alennuksia niin suurina, että kahden kokopäiväisen työn palkalla tuskin sai ruokaa pöytään.
Vuoden 1909 suuren lakon aikana työnantajat mustamaalasivat kymmeniätuhansia työntekijöitä, jotka uskalsivat vaatia oikeudenmukaisia työolosuhteita, eivätkä nämä koskaan enää saaneet työtä teollisuudessa, monien joutuessa jopa muuttamaan maasta. Ehdotuksenne lakko-oikeuksien rajoittamisesta vie meidät takaisin näihin aikoihin.
Vääränlainen tilastojen tulkinta
Väitätte, että 6/10 alle 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä ei ole kollektiivisen sopimuksen piirissä. Kuitenkin tilastoja tulkitaan valikoivasti. Poistamalla yhden hengen yritykset ja mikroyritykset tilanne näyttää aivan erilaiselta. Itse asiassa noin 88 prosenttia Ruotsin työpaikoista kuuluu kollektiivisten sopimusten piiriin, mikä tarkoittaa sitä, että valtaosa Ruotsin työntekijöistä nauttii näiden sopimusten tarjoamasta turvasta ja oikeuksista.
Virheelliset väitteet
Väitteenne siitä, että kollektiiviset sopimukset lisäävät hallinnollista taakkaa, on suorastaan virheellinen. Päinvastoin, ne helpottavat asioita antamalla selkeät ohjeet ja keskitetyt neuvotellut ehdot. Myös väite siitä, että kollektiiviset sopimukset rajoittavat palkkakehitystä, on täysin väärä. Paikallisia sopimuksia voidaan tehdä ja muokata ainutlaatuisten tilanteiden mukaan.
Loppupäätelmä
Lopuksi, vaikka vetoattekin ”vapauteen, ei pakottamiseen”, itse asiassa ehdotuksenne johtaisi vain työnantajien vapauteen painostaa palkkoja ja maksimoida voitot. Teidän vapautenne ei olisi mitään muuta kuin paluu puhdasta sortoa edustavaan tilanteeseen. Ruotsin malli, jossa ammattiyhdistykset ja työnantajat tekevät yhteistyötä, on luonut yhden maailman vakaimmista työmarkkinajärjestelmistä. Tämän mallin vastustaminen olisi sivuuttamista ja selän kääntämistä 100 vuoden taistelulle. Jos Teollisuuden ja Työnantajien Liitto todella edustaisi yritysten etuja, ette pyrkisi heikentämään tätä menestyksekästä mallia. Sen sijaan olette vain harvojen etuja ajavia lobbaajia, jotka toimivat enemmistön kustannuksella. Henkilökohtaisesti pidän tätä lähes häpeällisenä.
Joakim Gren, Ruotsin Sosialidemokraatit Bergissä
