RH:n allekirjoitus on laskenut, mitä tasavero tarkoittaisi eri tuloille avustusten ja vähennysten kanssa. Näinä päivinä on nähty, että monet ihmiset elävät niin kutsutulla toimeentulominimillä, 14 900 kruunua veron jälkeen. Monet kaupan alan työntekijät ja osa-aikaiset työntekijät kuuluvat tähän ryhmään. Mielestäni toimeentulominimi on virheellinen määritelmä, jos ansaitsee 14 900 kruunua, ja jos vuokra on noin 5 000 kruunua kuukaudessa ja elää kohtuullisesti, voi hyvin tulla toimeen tuolla tulolla. Tässä otan huomioon yhden hengen taloudet; jos on kaksi henkilöä, heillä voi olla suurempi asunto ja siten korkeampi vuokra, mutta myös tulo on ainakin kaksinkertainen. Jos on lapsia, saa lapsilisää ja voi saada myös asumistukea.
Tarkoitukseni ei ole arvostella niitä, joilla on matala palkka, vaan meidän verotusjärjestelmäämme, joka tekee siitä, että monet tarvitsevat avustuksia selviytyäkseen taloudellisesti. Hieman symbolista on myös se, että kun on kyse matalapalkkaisista, nämä tuet kutsutaan ”avustuksiksi”, asumistuki tai sosiaalituki. Kun taas rikkaista puhutaan ”vähennyksistä”, kuten kotitalousvähennys, tai työntekijän verovähennys. Toisin kuin vähennykset, jotka tapahtuvat automaattisesti, avustuksia täytyy hakea. Oletan, että on täysin tarkoituksellista, että niiden hakemista pidetään hieman häpeällisenä. Henkilökohtaisesti kokeisin sen nöyryyttävänä, jopa asumistuen hakemisen. En tiedä, tekisinkö niin, jos se ei olisi aivan välttämätöntä.
Ehdotukseni on, että otetaan käyttöön tasavero, joka on sama kaikille, sanotaan vaikka 40 prosenttia. Kaikki saisivat myös saman perusvähennyksen, esimerkiksi 200 000 kruunua. Samalla lapsilisät lisättäisiin tuloihin, kotitalousvähennykset ja työntekijän verovähennys pienentäisivät perusvähennystä. Tällä tavalla avustukset tasoittuisivat niin, että enemmän ansaitseva saisi vähemmän avustuksia/vähennyksiä. Jos on vaikea ymmärtää pohdintaani, voin antaa muutaman esimerkin:
1. Palkka 200 000 kruunua vuodessa, perusvähennys 200 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 0 kruunua.
2. Palkka 360 000 kruunua vuodessa, perusvähennys 200 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 160 000 x 40 prosenttia = 64 000 kruunua veroa = 17,7 prosenttia.
3. Palkka 600 000 kruunua vuodessa, perusvähennys 200 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 400 000 x 40 prosenttia = 160 000 kruunua veroa = 26,7 prosenttia.
Lapsilisä 30 000 kruunua
1. Palkka + lapsilisä 230 000 kruunua, perusvähennys 200 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 30 000 x 40 prosenttia = 12 000 kruunua veroa = 6 prosenttia.
2. Palkka + lapsilisä 390 000 kruunua, perusvähennys 200 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 190 000 x 40 prosenttia = 76 000 kruunua veroa = 19,5 prosenttia.
3. Palkka + lapsilisä 630 000 kruunua, perusvähennys 200 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 430 000 x 40 prosenttia = 172 000 kruunua veroa = 27,3 prosenttia.
Kotitalousvähennys 50 000 kruunua
2. Palkka 360 000 kruunua vuodessa, perusvähennys 150 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 210 000 x 40 prosenttia = 84 000 kruunua veroa = 23,3 prosenttia.
3. Palkka 600 000 kruunua vuodessa, perusvähennys 150 000 kruunua, jäljellä verotettavaa 450 000 x 40 prosenttia = 180 000 kruunua veroa = 30 prosenttia.
Nämä ovat vain esimerkkejä, täytyy tietysti laskea, missä perusvähennyksen ja veron tason tulisi olla ja miten se vaikuttaa myös kunnallisveroon. Ehdotus koskee ei ainoastaan palkansaajia, vaan myös eläkeläisiä ja muita.
