Ruotsi on lähestynyt Eurooppaa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana menestyksekkäästi. Vuonna 1994, pian legendaarisen MM-kesän jälkeen, enemmistö ruotsalaisista äänesti EU-jäsenyyden puolesta. Vaalikampanja oli täynnä pitkittyneitä keskusteluja, joissa kannattajat maalasivat kuvia EU:n kehityksestä. Vastustajat taas esittelivät valheita, kuten että EU:n pitkän aikavälin tavoitteena olisi massatyöttömyys ja ydinpommit.
EU-skeptisyys juontaa kuitenkin juurensa vuosikymmenten taakse. Kirjassa ”Mitt hemland: Ett utanförskapsområde” vuodelta 2021 kerrotaan ruotsalaisten monimutkaisista suhteista Eurooppaan poliittisena projektina. Toisen maailmansodan jälkeen neljä ”k-sanaa” – kartelleja, kapitalismia, konservatismia ja katolisuutta – herättivät epäilyksiä ja jopa pelkoa lähestymisestä vieraisiin eurooppalaisiin.
Kun Ruotsin poliittiset puolueet lopulta tukivat EU-jäsenyyttä, tuki oli laajalla rintamalla. Moderaterna, Kristdemokraterna, Folkpartiet, Socialdemokraterna ja Centerpartiet antoivat hyväksyntänsä – vaikka S, KD ja C olivatkin jakautuneita kysymyksessä. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin mielipiteissä on tapahtunut valtava muutos. Centerpartietsin kannattajat, jotka alun perin vastustivat EU-jäsenyyttä, ovat kääntäneet kelkkansa ja kuuluvat nyt EU-myönteisimpiin äänestäjäryhmiin. Kuten suuri osa äänestäjistä yleensäkin, myös C-äänestäjät ovat huomanneet jäsenyyden olevan menestystarina.
Jälkikäteen katsottuna ei-puolen argumentit vaalikampanjassa olivat voimakkaasti liioiteltuja. Ruotsin talous on kasvanut voimakkaasti jäsenyyden myötä, luoden ei vain tullivapaan sisämarkkinan tavaroille ja palveluille, vaan myös avaamalla ovia taloudelliselle kasvulle. On vaikea kuvitella, millaisia menestyksiä Ruotsin vienti olisi saavuttanut tai miten kansainvälistä liikkuvuutta tarkasteltaisiin tänä päivänä, jos 13. marraskuuta 1994 olisi saatu eri tulos. Erityisesti nykyajan nuorille on itsestäänselvää mahdollisuudet kokeilla asumista ja työskentelyä muissa eurooppalaisissa maissa. Opiskelu Barcelonassa, työskentely Wienissä tai matkustaminen vapaasti Varsovaan ei enää vaadi paljoa enempää kuin lentolipun.
EU-jäsenyys on antanut Ruotsille selkeämmän äänen maailmassa. Ympäristöasioissa ja vapaakaupassa Ruotsi on ollut eturintamassa ja näin ollen vaikuttanut globaalien ongelmien ratkaisuihin. Samalla Euroopan unionin kehitys ei ole ollut täydellistä. Laajat säädökset ja näennäisesti tarpeettoman monimutkaiset prosessit ovat olleet kaksi toistuvaa kriittistä kohtaa Ruotsin näkökulmasta. Monissa tapauksissa kritiikissä on totuuden siemen. Täydellisen unionin muotoileminen – kuuluvien äänien ollessa peräisin useista sadoista miljoonista kansalaisista – ei ole niin helppoa kuin sanotaan. Mutta olla ulkopuolella ja voimaton Euroopassa, josta Ruotsi on riippuvainen, ei ole vaihtoehto.
