Northvolt varoittaa. Johto tarvitsee näyttää johtajuutta, jotta yritys selviää. Kuva: Anders Wiklund / TT
Hän halusi ”antaa Bergslagenille, joka on teollisuus-Ruotsin sydän, uuden tulevaisuuden uskon”. Tuhansia työpaikkoja luotaisiin. Jos vaihdat ”Bergslagenin” Skellefteåksi, sitaatti voisi olla peräisin nykyisistä keskusteluista valtion tuesta Northvoltille.
Tuolloinen pääministeri Olof Palme (S) esitti viestin puheessaan Örebrossa. Vuosi oli 1973, ja sosiaalidemokraatit eivät halunneet vain palauttaa Bergslagenin kamppailevaa teollisuutta entiseen loistoonsa, vaan myös sijoittaa miljardeja terästehtaaseen Luleåssa. Hanke tunnettiin nimellä Stålverk 80. Vuonna 1976 hallitus Fälldin joutui lieventämään kustannusten nousua veronmaksajien helpotukseksi.
Nyt Ruotsi kohtaa samanlaisen tilanteen. Northvolt on sijoittanut miljardeja akkutehtaaseen Skellefteåssa. Mutta yritys taistelee selviytymisestä.
Hallitus tekee viisaasti olemalla menemättä pelastavaksi osakkaaksi Northvoltiin. Kuvassa energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch (KD). Kuva: Tinika Häggström
Kuluttajat ovat olleet selvillä: he eivät halua sähköistettyjä autoja. Ainakaan nykyisen taloustilanteen, hintojen ja huonosti kehittyneen latausinfrastruktuurin kanssa. Mutta tehtaalla on edelleen täysi tilauskanta aiemmista ajoista. Johto voi syyttää vain itseään. Tuotanto on vain muutamia promilleja luvatusta. Enemmän verstasta kuin akkutehdasta.
Kysymys on siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hallituksen kiinnostus antaa tukea on ollut viileä. Ei voida sanoa mitään muuta kuin jääkylmää. Sekä elinkeinoministeri Ebba Busch (KD) että pääministeri Ulf Kristersson (M) ovat selvästi ilmoittaneet, ettei valtio tule osakkaaksi pelastaakseen yrityksen.
Valtion osallistuminen markkinoille on muuten yleisempää kuin luullaan. Esimerkiksi Tesla selvisi, omistajan Elon Muskin mukaan, varhaisessa vaiheessa matkaansa anteliaiden valtionlainojen avulla. Lisäksi juuri nyt on suosittua antaa veronmaksajien rahaa yrityksille. Yhdysvalloissa lähtevä presidentti Biden on saanut kongressin hyväksymään tukia ei vain miljardeille, vaan biljoonille kruunuille. Lisäksi Mario Draghi, entinen Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, on arvioinut, että EU on sijoittanut kahdeksan biljoonaa liian vähän yrityksiin ja infrastruktuuriin.
Riippuvainen avustuksista. Omistajan Elon Muskin mukaan Tesla selviytyi alkuvaiheestaan valtion antamien anteliaiden lainojen ansiosta. Kuva: Michel Euler
Valtavia summia. Se on maailma, jossa Ruotsi ja Skellefteå kulkevat. Mutta tosiasia pysyy. Valtio on arvoton yritysten ja teollisuuden pyörittämisessä. Stålverk 80 todistaa sen.
Eikä valtion ja kaupungin tarvitse kulkea käsi kädessä. Skellefteån eteneminen johtuu siitä, että se on Ruotsin toiseksi varakkain kunta. Kaupungin talous ei horju.
On myös sanottava. Skellefteåssa on lähes valmis akkutehdas Euroopan halvimmalla sähköllä. Markkinat tietävät sen. Suunnitelma kieltää fossiilisia polttomoottoriautoja EU-tasolla on edelleen voimassa. Akkuja tulee tarvita. Markkinat tietävät sen. Tällä hetkellä niitä ostetaan Kiinasta. Mutta EU-tason ilmastotullit ja kauppasodat puhuvat omaa kieltään. On hyvä olla turvallinen alihankkija Euroopassa automerkkejä varten. Siksi Volkswagen, joka omistaa 20 prosenttia Northvoltin osakkeista, on sijoittanut projektiin. Markkinat tietävät myös sen.
Yhteenvetona puhuu paljon siitä, että Northvolt pysyy, mutta eri omistajalla. Tällä hetkellä yritys etsii epätoivoisesti pääomaa pitääkseen toimintansa käynnissä kunnes tuulet kääntyvät. Valitettavasti rahan hinta – korko – on korkea. Konkurssi on todennäköinen. Se tarkoittaa, että toiminta ostetaan murto-osalla ja käynnistyy uudelleen. Ehkä jatketaan akkutehtaana ystävällisemmällä markkinalla muutaman vuoden kuluttua. Mutta riski on myös siitä, että tehtaan sisus tyhjennetään ja laitos muutetaan palvelinhalliksi.
Yksi asia on kuitenkin varma. Nykyinen Skellefteå ei ole Palmes Luleå. Kaupunki kestää joka tapauksessa. Toiminta jatkuu, ehkä eri muodossa. Halpa sähkö, akkujen tarve ja vihreä siirtymä eivät katoa mihinkään. Mahdollisesta julkisesta sijoitustuesta vastatkoon Brysselin byrokraatit.
Kristersson ja yritys tekevät viisaasti kieltäytymällä.
