Malin Lernfelt kirjoittaa Norransin pääkirjoituksessa 17. lokakuuta, että Ruotsin verotuksen tulisi noudattaa näkyvyysperiaatetta. On varmasti järkevää olla avoin verotuksessa, mutta myös tärkeää näyttää, miten näitä rahoja käytetään yhteiseksi parhaaksi. Sen sijaan on vaikeaa saada selkeää kuvaa siitä, ketkä välttävät verotusta vilpillä, veronkierron, verosuunnittelun ja poliittisten päätösten kautta.
Riksdagen kirjoittaa vuonna 2022, että veronkierto Ruotsista muihin EU-maihin on noin 23 miljardia ja syy on se, että hallitukset kilpailevat toistensa kanssa alhaisilla veroilla. Vasemmistopuolue (2022) viittaa laskelmiin, joiden mukaan Ruotsi menettää 45 miljardia kruunua verotuloja. Kyse on siitä, että suuryritykset ja suurituloiset harjoittavat aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa.
Ruotsissa pääomanomistajat ja suurituloiset hyötyvät veropolitiikasta. Meillä ei ole varallisuusveroa, perintöveroa, alhaista kunnallisveroa eikä pääomatuloveroa. Lyhyesti sanottuna omistaminen kannattaa enemmän kuin työskentely. Tämä on suurin syy kasvavaan taloudelliseen eriarvoisuuteen maassamme. Toinen esimerkki on kotitalousvähennykset. Niitä käyttävät pääasiassa suurituloiset ja ne maksavat valtiolle vuosittain 10 ja 8 miljardia kruunua. Täysin kohtuutonta on, että Ruotsissa asuvat ulkomailla voivat myös hyödyntää näitä vähennyksiä.
Oxfam kirjoittaa tuoreessa raportissaan (lokakuu 2024), että eriarvoisuus Ruotsissa kasvaa ja pääasiallinen syy ovat alentuneet verot suurituloisille. Nämä veronalennukset heikentävät hyvinvointia ja vähäosaisia. Niillä on myös vakavia seurauksia koko yhteiskunnalle muun muassa luottamuksen vähenemisen, konfliktien lisääntymisen ja rikollisuuden kasvun muodossa. Pelkästään varallisuusveron käyttöönotolla voitaisiin ohjata 158 miljardia kruunua vuosittain yhteiskunnan yhteisiin tarpeisiin.
Yhteenvetona veropolitiikka ja vilppi tarkoittavat sitä, että matala- ja keskituloiset maksavat suuremman osuuden veroista kuin suurituloiset. Näin ei rakenneta vahvaa ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa.
Bo Gunnarsson, Skellefteå
Suomen verotusjärjestelmä on monimutkainen ja se voi aiheuttaa sekaannusta monille kansalaisille. Veronkierto ja veronmaksun välttäminen ovat vakavia rikkomuksia, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan. On tärkeää, että viranomaiset ja lainsäätäjät tekevät yhteistyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja varmistavat, että kaikki maksavat oikeudenmukaisen osuutensa veroista. Lisäksi kansalaisten on oltava tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan verotusjärjestelmässä, jotta he voivat toimia asianmukaisesti ja välttää vahingossa veronkierron. Veronmaksu on osa kansalaisvelvollisuutta ja sen avulla rahoitetaan yhteiskunnan tarpeita ja palveluita. Jokaisen tulisi osallistua reilulla tavalla verojen maksamiseen varmistaakseen yhteiskunnan tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin.
