Sverigen suurlähettiläs Malissa on karkotettu maasta sen jälkeen, kun kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Johan Forssell on ottanut kantaa Malin sotilasjunttaan. Hallitus on aiemmin päättänyt lopettaa Ruotsin avustukset Maliin. On hyvä asia, että avustuspolitiikkaa muutetaan ja ministeri puhuu suoraan.
Mali on köyhä maa Länsi-Afrikassa. Maa ei ole rannikolla, ja kartalla se muistuttaa puoliksi vaakasuoraa kahdeksikkoa. Maan pohjoispuolella Sahara-aavikko ulottuu. Siellä islamistiset soturit ovat aiheuttaneet ongelmia jo pitkään. Kotimaan levottomuuden ja heikon hallituksen takia erityisesti Libyassa, terroristit ovat voineet liikkua vapaasti aavikolla. Vuosina 2012–2013 pääkaupunki Bamako oli jopa uhattuna, ennen kuin Ranska puuttui tilanteeseen sotilaallisella avulla.
On selvää, että Mali tarvitsee maailman tukea turvallisuuden ylläpitämiseksi. Maan sai pitkään apua myös länsimaista. Kun suhteellisen demokratia kehittyi, Ruotsi osallistui YK:n Minusma-stabilointitoimiin. Osittain se oli oma etu. Hauras Sahelin alue – Sahara ja eteläinen hedelmällinen alueiden välinen rajamaa – luo pohjan myös eurooppalaiselle terrorismille. Mutta malilaisia autettiin myös elämään demokratiassa ja tulevaisuudenuskoa.
Aina viime kevääseen saakka Ruotsin sotilaat vaaransivat henkensä tämän asian puolesta. Sitten osallistuminen päättyi ennenaikaisesti. Kahden sotilasvallankaappauksen jälkeen vuosina 2020 ja 2021 Mali on nimittäin sotilasjuntan hallinnassa, joka on rajoittanut poliittista vapautta, lähestynyt Venäjää ja palkannut venäläisen Wagner-sotilasryhmän yrittääkseen hoitaa turvallisuutta.
Viime keskiviikkona kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Johan Forssell (M) allekirjoitti, että hallitus on päättänyt lopettaa Ruotsin kahdenvälisen avustusstrategian Malille vuoden 2024 aikana. Hän kommentoi uutista siitä, että Mali on katkaissut diplomaattiset suhteet Ukrainaan. ”Ei voi tukea Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaa vastaan ja samalla saada satoja miljoonia kruunuja vuosittain kehitysavustuksena”, Johan Forssell kirjoitti.
Viime perjantaina Malin hallituksen vastaus saapui. Ruotsin suurlähettiläälle annettiin 72 tuntia aikaa poistua maasta. Joudutaan siis ajamaan ulos kiitokseksi Ruotsin taloudellisista ja sotilaallisista panoksista maahan.
Kehitys- ja ulkomaankauppaministerin toimet voivat vaikuttaa hätäisiltä. Avustuspolitiikkaa ei pitäisi hoitaa sosiaalisessa mediassa ja uutisotsikoiden perusteella. Mutta itse asiassa hän vain vahvisti jo tehdyt päätökset. Joulukuussa päätettiin lopettaa avustus Maliin ja kesäkuussa sulkea Ruotsin suurlähetystys Bamakossa. Kaikki tämä on linjassa kokonaisvaltaisen uudelleenjärjestelyn kanssa, joka on nyt käynnissä Ruotsin avustuspolitiikassa.
Avustus, edistäminen ja kauppa liitetään tiiviimmin toisiinsa. Fokus, vaatimukset ja tavoitteiden saavuttaminen kasvavat. Epädemokraattisia maita tai niitä vastaan toimivia valtioita ei pitäisi tukea. Ruotsin avustus jatkaa anteliaisuuttaan, mutta se on rajallinen resurssi. Tehokkaamman yhteistyön avulla liike-elämän kanssa voidaan toisaalta mobilisoida suurempia taloudellisia resursseja.
Tämä on tervetullut uudelleenjärjestely. Jotta maa voi nousta köyhyydestä, tarvitaan – kuten tämä toimitus on aiemmin todennut – investointeja, yrittäjyyttä ja kauppaa. Ja joitain perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia toimintoja on oltava paikallaan. Silloin on parempi keskittyä maihin, joissa on mahdollisuuksia investointeihin.
Elokuun alussa kehitys- ja ulkomaankauppaministeri kertoi myös, että Ruotsi on aloittanut takaisinperintäprosessin Malille annetusta avustuksesta. Tutkimus on osoittanut, että 7,3 miljoonaa kruunua ei ole raportoitu oikein. Paljon viittaa siihen, että varat ovat menneet korruptioon. Samalla maataloushanke Keniassa pysäytettiin samanlaisista epäilyistä.
Ministerin toiminta viime aikoina on myös tervetullutta. Vuosina 2023–2025 Ruotsi käyttää noin 170 miljardia kruunua avustukseen. Päätösten on oltava selvempiä veronmaksajille, ja ministeri toimii oikein ollessaan avoin tästä. Vuosikymmenien ajan on ollut selvää, että fokus ja tavoitteiden saavuttaminen ovat horjuneet, mutta tästä puhutaan hiljaa vastuussa olevien poliitikkojen kanssa.
Ja jos päivitykset viime viikolla näyttivät tapahtuvan nopeasti, nopeus tuskin on muuten leimannut Ruotsin avustuspolitiikkaa. Vähän on myös tehty ongelmien korjaamiseksi, vaikka on sanottava, että jo allianssin hallitus yritti toteuttaa uudelleenjärjestelyä, joka nyt toivottavasti toteutuu.
Samalla ongelmat maissa kuten Mali jatkuvat. Kuten tarve heidän ratkaisemiseen. Mutta selvästi muiden työkalujen kuin Ruotsin avun on oltava oikea suunta kehitykselle.
