Hans Rosling, lääkäri ja kansainvälisen terveyden professori, kuoli vuonna 2017. Hän tuli tunnetuksi positiivisesta näkemyksestään maailman kehityksestä.
Jos on joku, joka on antanut optimismille kasvot viime vuosikymmeninä, se on Hans Rosling, lääkäri ja kansainvälisen terveyden professori. Jotain on kuitenkin väärin, sillä eräässä haastattelussa DN:lle hän vastusti optimistina kutsumista. ”Eihän kukaan ole optimisti vain siksi, että tietää lapsikuolleisuuden vähentyneen viime vuosikymmeninä nopeammin Bangladeshissa, Egyptissä ja Brasiliassa kuin koskaan aiemmin Ruotsissa. Hän on vain tietoinen”, totesi Rosling (20/4 -10).
Äskettäin Maailmanpankilta tuli synkkä raportti, jonka mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoite poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä on saavuttamattomissa. 44 prosenttia maailman väestöstä arvioidaan elävän köyhyydessä käytettyjen mittareiden mukaan. Kun SvD raportoi asiasta, kulma on se, että se kumoaa Roslingin optimismia (SvD 15/10).
Luvut asetetaan vastakkain hänen ennusteensa kanssa vuodelta 2015, että äärimmäinen köyhyys voitaisiin poistaa 15 vuodessa, ennen vuotta 2030. Törmäys on tietysti hätkähdyttävä, mutta ongelmana on, että se perustuu virheellisiin oletuksiin.
Aluksi Rosling ei ole täällä puolustamassa itseään, koska hän kuoli vuonna 2017. Lisäksi artikkeli lisää väärinkäsityksiä siitä, miten maailman kehitys näyttää, mikä olisi saanut Roslingin kääntymään haudassaan, jos hän olisi kuullut ne.
Maailmanpankki mittaa jotain aivan muuta kuin mitä Rosling puhui. Artikkelissa todetaan, että he ”hiovat nyt määritelmiään”, mutta kuten kansantaloustieteilijä Andreas Bergh, toimii Lundin yliopistossa, huomautti X:ssä (entinen Twitter) hiljattain, on virheellistä puhua hionnasta tuolla tavalla.
Aiemmat raportit ovat keskittyneet niihin 700 miljoonaan ihmiseen, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä, alle 2,15 dollarilla päivässä. Nykyään mukaan otetaan myös ihmisiä hieman vauraammista maista, jotka selviävät jopa 6,85 dollarilla päivässä.
Väittää Roslingin olleen väärässä perustuen tähän on verrata omenoita ja päärynöitä. Uusi mittari voi olla kiinnostavampi, mutta tällaiset mieltymykset eivät kumo Roslingin väitettä. Lisäksi maailman köyhyys oli vielä korkeampi aikaisemmin, jos otetaan huomioon uusi ”hienostunut” mittari. Köyhyys on siis edelleen laskenut kokonaisuutena. Köyhyyden määritelmän laajentaminen on lisäksi merkki kasvavasta vauraudesta.
Joten kyllä, maailma paranee edelleen. Jos paremmaksi tarkoitetaan sitä, että äärimmäinen köyhyys vähenee, ja sen myötä esimerkiksi lapsi- ja äitikuolleisuus. Maailman väestöstä puhdasta juomavettä käyttävien osuus kasvaa. Hyviä uutisia tarvitaan varmasti enemmän. Harmi, että yksi Ruotsin suurimmista sanomalehdistä yrittää peittää ne virheellisen tilastotiedon taakse.
