Sverige on ollut maalitauluna yhdelle modernin ajan laajimmista disinformaatiokampanjoista. Tunnettu ”LVU-kampanja”, joka viittaa nuorten huolenpitolakiin, alkoi levitä kansainvälisesti keväällä 2022 ja on yrittänyt luoda väärän kuvan siitä, että Ruotsin viranomaiset systemaattisesti syrjivät ja ottavat huostaan ulkomaisia ja muslimilapsia. Salaliittoteoria on herättänyt voimakkaita tunteita, erityisesti ulkomailla, ja se on vahingoittanut luottamusta Ruotsin viranomaisten ja monien perheiden välillä. Yhteiskunnassa, jossa luottamus viranomaisiin on erittäin korkea, yksittäisen disinformaatiokampanjan on vaikea tehdä vaikutusta yleisöön. Vain harvat ruotsalaiset uskovat, että sosiaalityöntekijät ja sosiaalitoimi pyrkivät harjoittamaan rakenteellista rasismia muslimeja kohtaan, kuten kampanja on vihjannut. Sen sijaan sama ei ole niin varmaa niiden ruotsalaisten kohdalla, joilla on ulkomaista taustaa ja jotka olivat jo skeptisiä sosiaalitoimea kohtaan. Siksi on tervetullutta, että Socialstyrelsen on äskettäin ottanut kantaa ja osoittanut, että disinformaatiolla ei ole mitään perusteita. Raportti vahvistaa sen, mitä monet jo tiesivät: muslimitaustaisia lapsia ei oteta huostaan suuremmassa määrin kuin muita samanlaisissa olosuhteissa kasvaneita lapsia (17/9). Tämä on päätelmä, joka on täysin ristiriidassa niiden valheiden kanssa, jotka on levitetty yksilöiden ja verkostojen toimesta, jotka haluavat vahingoittaa luottamusta sosiaalitoimen ja ulkomaista taustaa omaavien perheiden välillä.
## Disinformaation vaikutukset
Vaikka väärät perusteet on paljastettu, monet vaarat, jotka ilmenivät disinformaatiokampanjan yhteydessä, ovat kaukana ohi. Yksilötasolla riskit ovat kaikkein selvimmät: maahanmuuttajataustaiset vanhemmat saattavat edelleen olla haluttomia hakemaan apua viranomaisilta, vaikka he saattavatkin tarvita tukea. Sen jälkeen, kun samat väärät viestit ovat toistuneet ulkomaisten tv-kanavien ja sosiaalisen median kanavilla, voi olla helpompaa ajatella ”ei savua ilman tulta”. Tämä voi vaarantaa juuri ne lapset, joita kampanja väittää haluavansa suojella.
## Turvallisuusriskit
Entistä vakavampia ovat suuret turvallisuusriskit. Psykologisen puolustuksen viranomainen on raportissaan varoittanut, että LVU-kampanjan leviäminen, erityisesti arabiankielisissä maissa, on johtanut radikalisoitumisen lisääntymiseen (2023). Ääritapauksissa henkilöt, joilla on yhteyksiä radikaali-islamistisiin ympäristöihin, ovat kehottaneet väkivaltaan ja hyökkäyksiin Ruotsin viranomaisia vastaan. Disinformaatio ei siis uhkaa vain rapata sosiaalitoimen luottamusta reunalla, vaan se voi myös muodostaa vakavan uhan yhteiskunnalle kokonaisuutena.
## Vääristynyt kuva
Salaliittokampanja, joka maalaa virheellisen kuvan Ruotsin oikeusjärjestelmästä, ei ainoastaan kylvä epäluottamusta suuressa osassa yhteiskuntaa, vaan levittää myös virheellistä käsitystä maailmalle siitä, miten ruotsalainen demokratia ja oikeusjärjestelmä todellisuudessa toimivat. Luotujen savuverhojen alla piiloutuvat todelliset haasteet, joita yhteiskunnan on käsiteltävä, ja ne vaikeuttavat niiden työtä, jotka todella ovat asetettuja suojelemaan Ruotsin haavoittuvimpia lapsia.
Tämä on vain jäävuoren huippu siitä, miten disinformaatiokampanjat voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin. On tärkeää, että viranomaiset ja yhteisöt työskentelevät yhdessä vastustaakseen väärää tietoa ja luodakseen luotettavaa ja avointa viestintää. Yhteistyöllä ja avoimuudella voidaan torjua disinformaatiota ja palauttaa luottamus viranomaisiin ja yhteiskuntaan laajemmin.
