Eläinten tunnistaminen ja keskittyminen: Hirvikannan yhteisten tavoitteiden kunnioittaminen
Eläimen tunnistaminen ja keskittyminen on tärkeää hirvikannan hallinnassa. Ruotsissa hirvikanta on vähentynyt lähes 30 prosentilla kolmessa sukupolvessa, mutta se on edelleen maailman tihein hirvikanta.
TV4 ja Ruotsin Metsästäjäliitto ovat maalanneet kuvan despoottisesta hirvenhallinnasta, jota pidetään epädemokraattisena, koska metsästäjät eivät saa hallita sitä. Metsästysoikeus kuuluu kiinteistön omistajalle, ja maanviljelijäjärjestöt ja Pohjois-Metsävakuutus pitävät valitettavana kehityksenä, jos maan ja metsän omistajat menettävät vaikutusvaltaansa harrastajaryhmän hyväksi.
Maaseutuministeri Peter Kullgren sanoo TV4:lle, että ”juoksuhautasota on lopetettava” ja että hirvenhallintaa saattaa tarvita muuttaa. Tänään käytössä oleva järjestelmä ei ole täydellinen, mutta hirvikannan vähentäminen, jota olemme nähneet, on ollut hallinnon tavoite ja ministerin tulisi tukea sitä. Korkea äänenpaino tarvitsee vaihtaa keskusteluun ja yhteiskuntaan, joka seisoo päätettyjen tavoitteiden takana.
Usein esitetään tavoitteita vähentää laidunvaurioita vain maanomistajien, joskus vain metsäyhtiöiden, näkökulmasta, kun todellisuudessa se on osa yhteiskunnan hirvenhallinnan tavoitteista. Vuonna 2012 tehtyjen uusien hirvenhallinnan tavoitteiden tarkoituksena oli muun muassa rajoittaa hirven aiheuttamia vahinkoja viljelyksille ja metsille sekä hirven aiheuttamien liikenneonnettomuuksien riskejä. Viranomaisten, metsästäjien ja maanomistajien on suhtauduttava tähän ja pyrittävä tavoitteiden saavuttamiseen.
Tänään hirvenhallintaryhmissä on kuusi jäsentä. Puolet nimitetään maanomistajajärjestöistä ja toinen puoli metsästäjäjärjestöistä. Joissakin hirvenhallinta-alueissa saamelaisyhteisöllä on oikeus metsästää poronhoitolain mukaisesti, ja silloin saamelaiskäräjät nimeävät henkilön, joka edustaa heidän metsästysintressiään yhteen metsästäjäjärjestöjen kolmesta paikasta. Maakunta nimittää jäsenet niiden nimitysten perusteella, jotka on saapunut. Puheenjohtaja, jolla on ratkaiseva ääni, nimittää maakunta, ja se on aina maanomistajan puolen edustaja, koska se edustaa maanomistajia.
Maanomistajapuolen edustajat tulevat eri osista metsätaloutta, LRF ja Norra Skog ovat mukana nimittämässä henkilöitä perheomistuksessa olevasta metsätaloudesta. Yrityksillä ja perheomistuksessa olevien metsätalouden järjestöjen välillä on hyvä yhteisymmärrys hallinnosta. Se, kuka maanomistajien edustajista toimii puheenjohtajana hirvenhallintaryhmässä, on siksi toissijainen merkitys. Hallinto on monimutkaista ja monitahoista, ja on tärkeää, että kaikki osapuolet ottavat vastuunsa paremman yhteistyöilmapiirin ja keskustelujen mahdollistamiseksi. Otamme vastuumme ja odotamme innolla, että muut toimivat samoin.
Stig Högberg, Norra Skogin puheenjohtaja
Jenny Karlsson, LRF Norrbottenin puheenjohtaja
Lotta Folkesson, LRF Västerbottenin puheenjohtaja
Lars Ahlin, LRF Jämtlandin puheenjohtaja
Amanda Andersson, LRF Västernorrlandin varapuheenjohtaja
