Karlgårdsbron: Kustannukset ja vaikutukset yksilöihin
Kun kuntamme kyvyttömyys paljastuu ja sen hintalappu maksetaan meidän veronmaksajien toimesta, on aika ymmärtää, että kärsimysraja on ylitetty. Karlgårdsbron kustannusten nousu tarkoittaa karkeasti noin 10 000 kruunun laskua jokaiselle veronmaksajalle. Miten vastuulliset poliitikot aikovat reagoida tähän? Onko ratkaisu veronkorotus, kertaluonteinen maksu vai yritetäänkö meitä veronmaksajia huijata lainaamalla rahaa tai tekemällä ”uudelleenjakoa” budjetissa? Totuus on, että kustannukset ovat 10 000 kruunua per veronmaksaja.
Selitykset epäonnistumiselle ovat vilkkaita. Totuus on, että kyseessä on kyvyttömyys hankinnasta projektin toteutukseen. Kunnan virkamiehet eivät pysty tuottamaan hyvää tarjouspyyntöasiakirjaa. Jotkut syyttävät LOU:ta (julkisista hankinnoista annettu laki), jota pidetään porvarillisena keksintönä, mutta se on itse asiassa pakollinen EU-direktiivi. LOU on periaatteessa hyvä suojaamaan meitä esimerkiksi suosikkikorruptiolta. Se mahdollistaa vaatimusten asettamisen, jotka suodattavat epäseriöösejä toimittajia ja minimoivat kustannusten nousun riskin. Silta-hankkeen perusasiakirjat olivat puutteellisia, mikä johti muun muassa konfliktiin urakoitsija Kauno Tiltain kanssa. Ilman projektin läpinäkyvyyttä epäilen, että projektia hallinnoivilla oli riittävästi kokemusta niin suuresta ja monimutkaisesta sillosta. Ja älkää syyttäkö konsultteja tai urakoitsijoita, virkamiehet ovat itse valinneet heidät. Virkamiesten työnantaja on sosiaalidemokraattinen kunnanjohto, joka kantaa päävastuun.
Valitettavasti olemme nähneet tämän osaamattomuuden aiemmin. Esimerkiksi ”Tehtaan” uudelleenrakentaminen, joka myöhemmin nimettiin uudelleen ”Itäiseksi Navetaksi” unohtaaksemme epäonnistumisen. Alun perin budjetoitu 270 miljoonan kruunun budjetti nousi vaiheittain 400 miljoonaan. Kun rahat loppuivat, syntyivät kiistat kunnan ja paikallisen urakoitsijan välillä muodollisuudesta johtuen, mikä johti sopimuksen purkamiseen kulutetun budjetin ollessa lopussa ja paloaseman rakentamatta. Rakennuksen ollessa suunnilleen valmis, loppulasku oli 550 miljoonaa, kaksinkertainen alkuperäiseen budjettiin verrattuna.
Ei, ilman ”pelastavaa enkeliä” Skellefteå Kraftia, joka vuosittain tuo muutamia satoja miljoonia kruunuja kunnan kassaan, kunta olisi ollut konkurssissa jo kauan sitten. Olen iloinen voidessani osallistua terveydenhuoltoon, koulutukseen ja hoivaan verorahoillani, mutta en hyväksy sitä, että rahani menevät hukkaan osaamattomuuden ja puutteellisen poliittisen ohjauksen vuoksi. Älkää unohtako tätä seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun äänestämme.
