Kielen voima on hämmästyttävä. Se voi kohottaa tai kaataa, yhdistää tai erottaa. Mutta mitä tapahtuu, kun kieli muuttuu teräväksi aseeksi, jota käytetään vihaan ja ennakkoluuloihin? Yksi asia on varma: se muuttaa yhteiskunnan ilmapiirin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Tämä on nykytilanne, johon törmään päivittäin.
Auktoritääriset ajatukset ovat tulleet yhä hyväksytyimmiksi yhteiskunnassa. Kun niitä kyseenalaistetaan, niiden puolusteluun ei vaadita syvällisempää perustelua. Sen sijaan ne saattavat saada vastaukseksi vähättelyä tai suhteuttamista rikostilastoihin tai jopa viittauksia eri kulttuurien yhteensopimattomuuteen vallitsevan ruotsalaisen kulttuurin kanssa. Mutta mitä nämä tekijät todella tarkoittavat ja miten ne määritellään, jää hämärän peittoon.
Usein kuulee, kuinka ihmiset käyttävät termejä kuten ”woke” aina kun törmäävät johonkin, josta eivät ole samaa mieltä tai jota eivät voi tukea. Tämä saattaa koskea eri ryhmien oikeuksien vastustamista ilman selkeitä perusteluja. Ehkäpä kyse on kielitaidon puutteesta, joka estää eri mieltä olevia esittämästä parempia argumentteja mielipiteilleen, sen sijaan että turvauduttaisiin epämääräisiin yleistermeihin ilman todellista merkitystä.
Itse kohtaan näitä ilmiöitä enemmän kuin koskaan ennen. Kuulen valituksia maahanmuuton negatiivisista vaikutuksista aiemmin kunnioitetussa ruotsalaisessa yhteiskunnassa, jossa pahin rikos saattoi olla taskuvarkaus tai lievä humalainen tappelu. Kuulen halventavia sanoja ihonväristä, murteesta, uskonnosta, seksuaalisuudesta, ja etnisestä taustasta laajemmin.
Minulla on ammatti, jossa kohtaan päivittäin monia ihmisiä. Useita kertoja viikossa törmään näihin avoimiin mielipiteisiin. Rasismi, fasismi ja vihan kieli ovat tulleet hyväksytyksi. Kunnioitus ja perusarvot ovat haalistuneet ohueksi kerrokseksi, jota valta potkii entistä kovemmin.
Meillä on vapaus ajatella mitä haluamme ja jopa ilmaista mielipiteemme. Mutta meidän täytyy pystyä perustelemaan ne, koska meitä tullaan kyseenalaistamaan – ja niin pitääkin tapahtua. Muulloin yksilö murskataan vallan toimesta. Puolustelut eivät riitä.
Asiantuntijoiden näkemyksiä
Yhteiskunnan muuttuminen ja kielen voiman kasvu herättävät huolta monien asiantuntijoiden keskuudessa. Sosiologi Anna-Maria Andersson kommentoi: ”Kielen voima ja sen käyttö vaikuttavat suuresti yhteiskunnan dynamiikkaan. Kun vihan kieli normalisoituu, se vaikuttaa ihmisten väliseen kommunikaatioon ja yhteisöjen välisiin suhteisiin. On tärkeää tiedostaa, miten kielen käyttö voi luoda syvempiä kuiluja yhteiskunnassa.”
Psykologi Erik Johansson lisää: ”Vihan kieli voi johtaa syrjintään ja väkivaltaan. Se luo ilmapiirin, jossa erilaisuus nähdään uhkana ja vihamielisyytenä. On tärkeää vastustaa tällaista kehitystä ja edistää avointa ja kunnioittavaa keskustelua eri näkemyksistä.”
Oma kokemukseni
Kuten moni muukin, olen kohdannut vihan kieltä ja ennakkoluuloja arjessani. Kerran asiakas käytti rasistista kielenkäyttöä minua kohtaan, mikä järkytti minua syvästi. Vaikka yritin pysyä ammattimaisena, en voinut olla tuntematta loukkaantumista ja surua kohtaamastani kohtelusta.
Tämä kokemus opetti minulle, miten tärkeää on puolustaa kunnioitusta ja ihmisoikeuksia kaikissa tilanteissa. Meidän jokaisen vastuulla on torjua vihaa ja edistää ymmärrystä ja empatiaa. Vain siten voimme rakentaa paremman ja yhtenäisemmän yhteiskunnan, jossa jokaisen ääni kuuluu ja jokainen ihminen kohdataan arvokkaasti.
Kielen voima on valtava. Se voi luoda yhteyksiä tai erottaa meidät toisistamme. Tärkeintä on muistaa, että jokainen sana, joka meistä lähtee, vaikuttaa maailmaan ympärillämme. Valitkaamme siis viisaita ja rakentavia sanoja, jotka edistävät yhteyttä ja ymmärrystä. Jokainen teko ja sana merkitsee – ja meillä on valta tehdä maailmasta parempi paikka yhdessä.
