Gruvien vaikutukset ympäristöön: Saneringsongelmat ja niiden ratkaiseminen
Jämtlands län 26. syyskuuta 2024 klo 13:36
Detta är en insändare. Åsikterna är skribentens egna.
On mielenkiintoista lukea Marcus Åslingsin pääkirjoitus mahdollisesta kaivostoiminnasta Jämtlandissa 18. syyskuuta ja aiemmin. ”Nykyinen lainsäädäntö pystyy täysin päättämään, onko mahdollista harjoittaa kaivostoimintaa alunskifferissä”, kirjoittaa Åsling. Toivottavasti Åsling tuntee alunskifferin erityispiirteet, muuten miksi olisi olemassa erityinen valtion selvitys juuri tästä kivilajista, SOU 2020:71? Selvitys tuo esiin useita ongelmia ja epävarmuustekijöitä. Ruotsissa on esimerkki alunskifferin louhinnasta, Ranstad, joka jatkui vuosina 1965–1969. Tähän päivään asti alueella on käynnissä ympäristön puhdistus.
On runsaasti esimerkkejä ”yksinkertaisemmista kivilajeista”, joissa kaivokset ovat aiheuttaneet suuria puhdistusongelmia, kuten Blaiken ja Svärtbäcken – molemmat Västerbottenissa – ovat lähimmät esimerkit. Valtio on sijoittanut yli 300 miljoonaa kruunua näihin puhdistuksiin, jotka ovat edelleen käynnissä. Nämä ovat lupamenettelyjen alaisia, kuten Åsling kutsuu nykyistä kyvykästä lainsäädäntöä.
Kun puhun jännityksestä lukea Marcus Åslingsin pääkirjoitus kaivostoiminnasta ja hänen uskomattomasta luottamuksestaan lainsäädäntöön, en voi olla hämmästynyt: Kaivoslainsäädäntö on erittäin vahvaa ja voimme jättää koko mahdollisen huolemme sivuun, mutta kun kyse on metsäpolitiikasta ja omaisuusoikeudesta, se on täysin hylättävä ja köyhdyttää lääniä ja ajaa ihmiset pois kotoaan ja tiloiltaan. On vaikea nähdä tätä uskottavana.
Ulf von Sydow, Östersund
Ympäristövaikutukset ja saneringsongelmat kaivostoiminnassa
Kaivostoiminta voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia, erityisesti kun kyseessä on herkkä alue kuten Jämtland. Alunskifferin louhinta voi johtaa maaperän ja vesivarantojen saastumiseen, mikä vaikuttaa paitsi luontoon myös ihmisten terveyteen. Lisäksi kaivostoiminta vaatii suuria määriä vettä ja energiaa, mikä voi lisätä alueen vesivarojen stressiä ja hiilijalanjälkeä.
Saneringsongelmat ovat myös keskeinen huolenaihe kaivostoiminnassa. Kuten mainittiin, monet entiset kaivosalueet vaativat edelleen puhdistustoimia vuosikymmenien jälkeen. Tämä voi olla sekä kallis että pitkäaikainen prosessi, johon tarvitaan huolellista suunnittelua ja resursseja. On tärkeää ottaa nämä näkökohdat huomioon ennen uuden kaivoksen perustamista Jämtlandiin.
Vertailu muihin kaivosalueisiin ja niiden sanerointiin
Kuten mainittiin, Blaiken ja Svärtbäcken ovat esimerkkejä kaivoksista, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä ympäristöongelmia Västerbottenissa. Näiden alueiden puhdistusprosessit ovat olleet pitkäkestoisia ja kalliita, osoittaen kaivostoiminnan pitkäaikaiset seuraukset ympäristölle. Tämä tulisi ottaa vakavasti huomioon Jämtlandin mahdollisessa kaivoshankkeessa.
On tärkeää oppia aiemmista virheistä ja varmistaa, että uudet kaivosprojektit suunnitellaan huolellisesti ja otetaan huomioon ympäristönäkökohdat. Valtion tuki ja resurssit voivat olla ratkaisevassa asemassa kaivosten saneroinnissa ja ympäristön palauttamisessa entiseen kuntoon.
Lainsäädännön rooli ympäristönsuojelussa ja kaivostoiminnassa
Lainsäädännön rooli on keskeinen ympäristönsuojelussa ja kaivostoiminnassa. Vaikka nykyinen lainsäädäntö voi tarjota puitteet kaivostoiminnan sääntelyyn, on tärkeää varmistaa, että se on riittävän tiukka ja valvottu. Lisäksi lainsäädännön on oltava joustavaa ja kyettävä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin ja uusiin ympäristöhaasteisiin.
Kaivosteollisuuden on myös kannettava vastuunsa ympäristövaikutuksistaan ja osallistuttava aktiivisesti puhdistus- ja palautustoimiin. Yhteistyö valtion, paikallisten viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen välillä on olennaista kestävän kaivostoiminnan varmistamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi tuleville sukupolville.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja saneringsongelmat vaativat huolellista harkintaa ja toimia. On tärkeää ottaa oppia aiemmista tapauksista ja varmistaa, että uudet kaivosprojektit toteutetaan kestävällä tavalla, joka kunnioittaa ympäristöä ja ihmisten terveyttä. Lainsäädännön rooli on keskeinen tässä prosessissa, mutta myös kaivosalan itsensä on kannettava vastuunsa ja toimittava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
