Eläinten suojelututkimus: Tärkeä osa ruoka-alan kehitystä
Viime vuonna maatalousministeri Peter Kullgren (KD) asetti tutkimuksen, jonka nimi herättää kysymyksiä: ”Eläintuotanto kilpailukykyisenä ja hyvinvointia edistävänä”. Kuitenkaan eläinten hyvinvointi ei ole ollut tutkimuksen keskiössä. Sen sijaan se vastaa osan elintarviketeollisuuden vaatimuksiin, jotka haluavat välttää karjansa päästämisen laitumelle, koska he uskovat sen antavan heille paremmat mahdollisuudet kilpailla maiden kanssa, joissa eläinsuojelulainsäädäntö on paljon heikompi.
Landsbygdsministeri Peter Kullgren vastaanottamassa raporttia erityistutkija Elisabeth Nilssonilta. Ja kuten tilattu, tutkijan ehdotukset sisälsivät lausunnon lain muuttamisesta niin, että lypsylehmät, jotka pitävät eläimensä irti, voisivat välttää lehmien laitumelle päästämisen.
On totta, että monet ruotsalaiset maanviljelijät ovat taloudellisesti tiukoilla. Samoin hallituksen tulisi tehdä kaikkensa lisätäkseen mahdollisuuksia säilyttää ja mieluiten lisätä ruotsalaista elintarviketuotantoa. Kuitenkin rajat tulevat vastaan eläinten kärsimyksessä. Ja se on pitää suuria nisäkkäitä sisätiloissa koko niiden eliniän ajan. Ei ole epäilystäkään siitä, että on vastoin kaikkea eläinten hyvinvointia, jos ei anneta lehmien tuntea aurinkoa, tuulta ja ruohoa kavioittensa alla. Kukaan, joka on nähnyt lehmiä laitumella, ei voi epäillä, miten ne nauttivat ulkoilusta. Niille, jotka tarvitsevat enemmän todisteita kuin omat silmänsä, on erinomaista tutkia alueella olevaa eläinlääketieteellistä tutkimusta. Ja se on selvää. Lypsylehmät laitumella parantavat kavioitaan, vahvistavat luitaan ja vähentävät ihon haavoja. Heillä on vähemmän utaretulehduksia ja suuremmat mahdollisuudet harjoittaa luonnollisia käyttäytymismallejaan, kuten laidunnusta ja lepäämistä makuulla.
Lisäksi, mikä on yhtä tärkeää, biologista monimuotoisuutta edistetään lehmien laiduntaessa ulkona. Lisäksi, lypsylehmät, jotka laiduntavat ruohoa, päästävät ulos 20-30 prosenttia vähemmän metaanikaasua kuin sisätiloissa pidettävät ja ruokitaan eläimet. Tämä näkyy muun muassa Ruotsin ja Alankomaiden tutkimuksissa. Alankomaiden tutkimuksen mukaan ruohon syöminen edistää kornien vatsaa helposti sulavaa lyhyttä ruohoa, jolloin ne voivat syödä enemmän ja siten tuottaa enemmän maitoa. Joten se on voitto sekä ilmastolle että lypsylehmien taloudelle.
On myös huomionarvoista, että useat tutkimuksen tilapäisen asiantuntijat ovat esittäneet erityisiä lausuntoja, joissa he arvostelevat ehdotusta poistaa laitumisoikeus lypsylehmille. Toisin sanoen on hyviä syitä jättää osa tutkijan ehdotuksesta, joka koskee laitumisvaatimuksen poistamista, suoraan roskakoriin.
Ruotsalainen elintarviketuotanto ei voi eikä saa lisätä kilpailukykyään heikentämällä eläinten hyvinvointia. Tuskin kuluttajat olisivat valmiita maksamaan enemmän ruuasta, joka tulee tehtaalta, joka on juuri tehdas. Eläinten suojelu on tärkeää, ja ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän, kuten kananmunateollisuus on hyvä esimerkki. Ruotsalaiset lypsylehmät, jotka taistelevat menneessä teollisuudessaan, täytyy siksi luopua ja astua peliin. Eläinten kärsimystuotteet, jotka myös heikentävät ympäristöä ja ilmastoa, eivät voi koskaan olla ratkaisu tulevaisuudelle. Toivottavasti myös maatalousministeri Peter Kullgren ja muu hallitus ymmärtävät tämän.