Reaktionit syysbudjetista seuraavat selvää perinteistä vasemmisto-oikeisto-kaavaa. Millaiset ovat tulonjakovaikutukset? Tai tehokkaammin ilmaistuna, kuka sai eniten? Kuka voitti? Useiden lehtien otsikot ovat nostaneet esiin yli 65 000 kruunua ansaitsevat miehet. Tähän liittyy tietenkin vasemmiston raivo. ”Budjetti, joka suosii yläluokkaa”, kuten Vasemmistopuolueen talouspoliittinen edustaja Ida Gabrielsson on todennut, ja Vihreiden Janine Alm Ericsonin mukaan budjetti on ”epäoikeudenmukainen ja epärehellinen” (DN 19/9). ”Häväistys tavalliselle kansalle”, toteaa Mikael Damberg, sosiaalidemokraattien talousasioiden edustaja ja entinen valtiovarainministeri.
On totta, että korkeat tulot saavat eniten valtion veronalennuksista laskettuna kruunuissa. Näin väittävät myös hallituksen omat laskelmat. Mutta tämä ei ole syy ottaa esiin hirttoköyttä.
Työskattelaskun ansiosta kaikki työansioita saavat voivat odottaa hieman enemmän lompakossa, keskituloiselle se tarkoittaa 250 kruunua kuukaudessa. Se ei ole mitätön summa, vaikka enemmänkin olisi voinut saada.
Korkeat tulot saavat ”voittajat” johtuen työskattelaskun asteittaisen vähennyksen poistumisesta – jonka Magdalena Andersson (S) toi mukanaan. Se on järkevää, ottaen huomioon että Ruotsilla on maailman korkeimmat marginaaliverot. Jopa sen jälkeen, kun S poisti varallisuusveron muutama vuosi sitten. Se oli veronalennus, joka itse asiassa lisäsi valtion tuloja.
Mimmie Björnsdotter Grönkvist on Liberala nyhetsbyrånin kolumnisti.
Valtiovarainministeri Svantesson tiivisti hyvin, miksi sama asia nyt tehdään asteittaiselle vähennykselle: ”Poistamme sen, koska se on haitallinen vero.” Sillä on hyvät edellytykset olla valtiolle ilmaista pitkällä aikavälillä. Ainakin kansantaloustieteen professori emeritus Lars Calmforsin mukaan, Tukholman yliopistosta, koska alennus luo kannustimia kouluttautua, työskennellä pidempään ja välttää veronkiertoa (SvD 19/9).
Ei myöskään ole oikein esittää alennuksia uhkana hyvinvoinnille. Jos laadukas hyvinvointi liittyisi korkeaan verotukseen, Ruotsi olisi yksi parhaimmista maailmassa. Mutta DN:n mielipidesivulla Stefan Fölster ja Nima Sanandaji kirjoittavat, että useat matalan verotuksen maat – Irlanti, Australia, Uusi-Seelanti, Japani ja Etelä-Korea – ohittavat nyt korkean verotuksen maat kuten Ruotsi mitä tulee hyvinvointiin.
Kun korkean verotuksen maat ovat tehneet suuria panostuksia, joita he ovat joutuneet leikkaamaan kriisin aikana, matalan verotuksen maat ovat luoneet vakaita järjestelmiä, jotka auttavat ihmisiä selviytymään kriiseistä. Lisäksi heidän hyvinvointinsa tendenssi on olla tehokkaammin organisoitua, eikä muistuttaa siitä että rahaa kaadetaan hallinnolliseen mustaan aukkoon. Tämä pitäisi innostaa Ruotsin poliitikkoja lupaamaan sopivasti ja vähentämään veromääräystä. Lopuksi matalat verot ovat nostaneet maiden kasvua.
Vauhdittaa kasvua on juuri mitä hallitus toivoo budjetillaan, ja se on oikein priorisoitu. Toivottavasti tulevissa budjeteissa on enemmän tällaista klassista maltillista politiikkaa – huolimatta vasemmiston valitushuudoista.
