news-10092024-161249

Valtakunta ilman solidaarisuutta ja järkeä

Norrlantilaiset, jotka joutuivat muuttamaan etelään, päätyivät usein niin kutsuttuun miljoonaprojektiin. Kuvassa Jordbro. Kuva: Anna Tärnhuvud/SVD/TT Mikä on demokratia? Kyllä, tiedän määritelmän – kansanvalta. Mutta mitä se tarkoittaa nykyään Ruotsissa, Västerbottenissa ja Skellefteåssa? Aikaisemmin solidaarisuus oli käsite, joka lähes kaikki poliittiset puolueet liittivät demokratiaan, sillä miten muuten voisimme puolustautua, jos meitä esimerkiksi hyökättäisiin vastaan Venäjän toimesta – kuka muu muuten? Tai kuten äskettäin koimme – covid-pandemia. Yhteinen solidaarisuus ulkopuolisia uhkia vastaan. Ruotsin solidaarisuus ulottui aikaisemmin niin pitkälle, ainakin kun demokraattinen enemmistö sai päättää, että koska kaikki Ruotsin pohjoisessa sijaitsevat joet ovat laajennettuja, kaikki tulisi jakaa koko valtakunnan kesken, paitsi tietysti tuhoutuneet luonnonvarat, kuten kalastus, maa- ja metsätalous sekä poronhoitoalueet, mutta kylläkin yritysten voittojen ja kaikkien verojen tuotot. Ajattele, että Blekinge, Halland, Skåne ja jopa Öland ja Gotlanti olisivat saaneet korvauksia maasta, joka oli peitetty veden alle pohjoisruotsalaisten jokien vuoksi. Sitä on solidaarisuus. Kun ensimmäinen pohjoisen kiirehdys vuosisadan vaihteessa 1900 alkoi hiipua, metsä- ja maatalous, kaivokset ja niiden jälkeiset teollisuudet rationalisoituivat ja tehostuivat, mikä johti työttömyyteen ja ihmisten pakottamiseen muuttamaan etelään, missä työpaikat olivat, ja valtio ja politiikka osallistuivat suurella innolla luomaan anteliaita muuttopalkkioita, jopa lunastuksia joissain tapauksissa helpottaakseen muuttoja ja jopa valtava projekti, miljoonaprojekti, rakentamaan uutta infrastruktuuria ja uusia asuntoja kaikille suurten kaupunkiemme ympärillä oleville alueille, pääasiassa Tukholmaan. Niin kutsuttu vihreä siirtymä on nyt asettanut kaiken koetukselle, nyt pohjoisessa tarvitaan jälleen työvoimaa, asuntoja ja valtavia määriä sähköä, eikä edes nykyinen suuri ylijäämämme riitä. Ja mitä tapahtuu silloin demokraattiselle solidaarisuudelle? Tuulivoiman ja aurinkovoiman (ydinvoima?) laajentaminen Etelä-Ruotsissa – EI! Voimakkaat valtion toimet infrastruktuurin ja asuntojen rakentamiseksi pohjoisessa – EI! Sen sijaan voimakkaat vaatimukset sähköverkon kapasiteetin ja tuulivoiman laajentamisesta pohjoisessa, jotta Etelä-Ruotsi ei joutuisi jälleen voimakkaiden sähkönhintojen nousun kohteeksi. Ei, Ruotsissa ei näytä enää olevan solidaarisuutta ja logiikkaa, vain poliitikot, jotka seuraavat äänestäjiensä toiveita ja vaatimuksia pysyäkseen paikoillaan ”lihapatojensa” ääressä. Tänään demokratia ja solidaarinen toiminta ovat siis täysin erillään toisistaan. Ongelmallisia ajatuksia … n’Anders

Pohjoisen ja Etelän välinen kuilu

Pohjoisen ja Etelän välinen kuilu Ruotsissa on ollut havaittavissa pitkään. Pohjoisessa sijaitsevat luonnonvarat ja mahdollisuudet ovat valtavat, mutta silti alue kärsii työttömyydestä ja taloudellisista haasteista. Etelässä sen sijaan on keskittynyt suurin osa väestöstä ja taloudellisesta toiminnasta. Tämä epätasapaino on aiheuttanut jännitteitä ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita pohjoisen asukkaiden keskuudessa.

Solidaarisuuden merkitys yhteiskunnassa

Solidaarisuus on ollut perinteisesti tärkeä arvo Ruotsin yhteiskunnassa. Se on tarkoittanut valmiutta auttaa toisia ihmisiä ja jakaa resursseja oikeudenmukaisesti. Kuitenkin viime vuosina solidaarisuuden merkitys on alkanut hämärtyä, ja yhä useammat poliittiset päätökset näyttävät suosivan etelää pohjoisen kustannuksella. Tämä kehitys on herättänyt huolta ja epävarmuutta pohjoisen asukkaissa, jotka tuntevat tulleensa jätetyiksi oman onnensa nojaan.

Tulevaisuuden haasteet ja ratkaisut

Jotta Ruotsi voisi säilyttää demokratiansa ja solidaarisuutensa, on tärkeää löytää kestäviä ratkaisuja pohjoisen ja etelän väliseen kuiluun. Tämä voi vaatia uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä eri alueiden välillä. Lisäksi tarvitaan poliittista johtajuutta, joka kykenee katsomaan kokonaisuutta ja tekemään päätöksiä koko maan parhaaksi. Vain näin voidaan varmistaa, että Ruotsi säilyy yhtenäisenä ja vahvana valtiona, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja kukoistaa.