Hallitus on hukannut konservatiivisen kompassinsa
Borgerlig politiikka Ruotsissa on vaarassa kuolla pois. Nyt se on käytännössä vaipunut koomaan. Kahden iskun jälkeen alle viikon sisällä tarvitaan palliatiivista hoitoa borgerligelle politiikalle. On surullista kuunnella Tidöhallituksen maltillisia edustajia. Maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard (M) vaikuttaa tyytyväiseltä siitä, että Ruotsi on ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen saanut negatiivisen nettomaahanmuuton (DN 8/8). Ministeri ei tietenkään mainitse, että se, mitä hän pitää niin positiivisena, tulee vahingoittamaan Ruotsin taloutta pitkällä tähtäimellä. Ainoastaan yhteistyökumppani Sverigedemokraatteja halutaan miellyttää, ja lehdistökuvissa ministeri näyttää siltä kuin tietäisi saavansa kehuja esiintyessään puhujakorokkeella. Hänellä ei vaikuta olevan realistista ajatusta maan taloudesta.
Finanssimarkkinaministeri Niklas Wykman (M) näyttää vakavammalta lehdistötilaisuudessa, joka pidettiin selvittäjä Mats Dillénin (DN 12/8) kanssa. Nyt on esillä ehdotuksia siitä, miten uusi ydinvoima rahoitetaan. Veronmaksajat ja sähköntuottajat joutuvat suurelta osin maksamaan laskun, kun hallitus yrittää saada aikaan uutta ydinvoimaa.
Dillénin ehdotus tarkoittaa, että valtion on taattava kolme neljäsosaa 400 miljardin kruunun laskusta. Se perustuu oletukseen, että neljä uutta reaktoria toteutuu ja energiayhtiöt maksavat sitten loput, 100 miljardia. Ympäri maailmaa uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on useammin sääntö kuin poikkeus kalliimpaa. Ehdotuksen motiivina on, että valtio voi lainata rahaa alhaisemmalla korolla, mutta se tarkoittaa myös sitä, että veronmaksajat joutuvat kantamaan riskin.
Forsmarkin ydinvoimala. Hallitus olettaa, että neljä uutta reaktoria toteutuu. Se tulee maksamaan veronmaksajille 400 miljardia kruunua.
Valokuva: Christine Olsson/TT
Toinen osa ehdotusta on, että ydinvoiman hinta taataan. Yhtiöille taataan sähkön hinta 80 äyriä. Jos markkinahinta laskee, valtion on tuettava sitä korottamalla sähköveroa. On huomionarvoista, että Ruotsin, oletettavasti borgerlig, hallitus nyt kannattaa suunnitelmataloutta kuin mikä tahansa kommunistivaltio. Se rikkoo suurimman osan niistä markkinatalouden periaatteista, joita useimmat borgerligit poliitikot tavallisesti kannattavat, paitsi että se vaikuttaa sähkönkuluttajiin korottamalla sähköveroa. Korotetut verot ovat tähän asti olleet kuin kirosana borgerligeille, erityisesti maltillisille, poliitikoille. Tänään hallituspuolueet ovat myyneet kaiken, mitä kunnia ja poliittinen moraali tarkoittavat – ydinvoima ja hallitusvalta ovat nyt alttarilla.
Energiaministeri Ebba Busch (KD) uskoo vakavasti, että ydinvoima on välttämätöntä vakauden varmistamiseksi sähköjärjestelmässä ja puhuu fysiikan lakeista. Se, että nykyään on olemassa energian varastointia ja muita tapoja käsitellä tuulivoiman ja aurinkovoiman toimitusten heilahteluja, on mennyt energiaministeriltä ohi.
Borgerlige poliitikot ja äänestäjät joutuvat sen sijaan luottamaan siihen, että valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson (M) on tosissaan puhuessaan vastuullisesta talouspolitiikasta ja varovaisuudesta. Mutta hallituskumppanit ovat investoineet liikaa ydinvoiman maineeseen, jotta hän voisi vastustaa sitä. Svantessonin viittaaminen muihin tärkeisiin investointeihin, kuten laiminlyötyyn tie- ja rautatiehuoltoon, olisi toivoa liikaa.
Energia-ala vaikuttaa varovaisen myönteiseltä, mutta se haluaa pitkäaikaiset pelisäännöt, mikä edellyttää puolueiden välistä sopimusta. Nyt, ironisesti, sosialidemokraatit ja Vihreät ovat niitä, jotka puolustavat veronmaksajia ja sähkönkuluttajia. Ne äänestäjät, jotka ovat todella borgerlige mielisiä, joutuvat siis pitämään peukkuja, että S tulee kaatamaan ehdotuksen, kun heidän vanhat borgerligit kumppaninsa ovat menettäneet kompassinsa.
