Paikallistaso on avain ilmastonmuutoksen torjumiseen
Kunnat ja alueet ovat keskeisessä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Kuvassa: Fredrik Sandberg/TT
Ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmohktarisin (L) hiljaisuus viime aikoina johtunee todennäköisesti siitä, että hänellä on loma. Ongelmana on kuitenkin se, että myös silloin, kun hän on töissä, toimien puute ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi on yhtä laaja kuin ministerin suusta tulevien merkityksettömien sanojen määrä. Hallitusta käytännössä ohjaa Sverigedemokraatit, jotka tekevät kaikkensa vähätelläkseen ilmastonmuutoksen uhkaa. Jos jotain konkreettista halutaan tapahtuvan, kansalaisten on suunnattava toivonsa kunnalliseen ja alueelliseen tasoon.
Ilmastonmuutokset eivät koske vain ympäristöä ja kestävyyttä yleisesti tai erityisesti celsiusasteita. Muuttunut ilmasto vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Se ei koske vain niitä, jotka asuvat maissa kuten Bangladesh tai vielä kauempana, vaan myös meitä länsimaissa asuvia. Oikeudenmukaisuusnäkökulman kautta voidaan vähentää vaikutuksia niille ryhmille, jotka ovat erityisen haavoittuvia. On kuitenkin epätodennäköistä, että hallitus, joka kannattaa negatiivista nettomaahanmuuttoa, ymmärtäisi, miten ilmastonmuutospäätökset vaikuttavat ihmisiin ei vain Ruotsissa vaan koko maailmassa.
Tutkijat ovat asettaneet ”oikeudenmukaisen” ilmastonmuutoksen rajaksi 1,0 astetta, raja joka on jo ylitetty. Toimiminen ei ole vielä liian myöhäistä, mutta se vaatii kiireellisiä toimia. Hallitus on liian hidas ja tekee usein virheellisiä poliittisia päätöksiä. Maan 290 kunnassa tahti vaihtelee, mutta useimmat ovat ymmärtäneet vakavuuden ja myös ryhtyneet toimiin maapallon tekemiseksi paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi paikaksi.
Ilmastonmuutokset vaikuttavat eniten köyhiin osiin maailmaa, mutta myös rikkaassa Ruotsissa on alueita, jotka ovat vaikeuksissa korkeissa lämpötiloissa tai tulvissa. Altistetuilla alueilla asutaan tiheissä, korkeissa rakennuksissa. Usein on vähemmän vihreitä alueita ja asfalttipintoja, mikä tarkoittaa, että on lämpimämpää kuin puistoissa tai kaupungin ulkopuolella.
Kunnat ja alueet näkevät, miten ilmastonmuutokset iskevät lähialueille, mutta myös sen, että negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää. Yhteistyö ja tiedonvaihto tapahtuvat useilla alueilla. Yksi esimerkki on strateginen innovaatio-ohjelma Viable Cities, jossa kunnat, yliopistot, kolmas sektori ja yritykset työskentelevät yhdessä tavoitteena saavuttaa ilmastoneutraalit kaupungit vuoteen 2030 mennessä. Työ tehdään Energimyndighetenin, Vinnovan ja Formasin tuella. Kuinka kunnat toimivat, on tietysti erilaista, sen on perustuttava paikallisiin olosuhteisiin.
Esimerkiksi Malmössä rakennetaan asuinalue, Sege Park, joka on tarkoitettu olevan kestävän kaupungistumisen näyteikkuna. ”Glo ja sno” on heidän humoristinen mutta vakava slogan houkutellakseen muita tulemaan Malmön ja oppimaan. Pienemmillä kunnilla ei ole mahdollisuutta aloittaa vastaavia laajoja hankkeita, mutta oppimalla suuremmalta kunnalta, myös pienemmät voivat päästä pitkälle.
Ilmastonmuutoksen torjuminen saattaa helposti muuttua abstraktiksi keskusteluksi lämpötilasta. Onnistuakseen on otettava huomioon heikot ryhmät ja maat. Ongelmaa ei voi ohittaa kevyesti, sillä ilmastonmuutokset vaikuttavat meihin kaikkiin jollakin tavalla. Olisi hyvä, jos ongelmaa käsiteltäisiin melko oikeudenmukaisesti, ja siinä kunnat voivat ja niiden pitäisi ratkaista se. Hallituksen tarvitsee vain varata oikeat resurssit eikä laittaa kapuloita rattaisiin, mikä ei pitäisi olla niin vaikeaa edes Ruotsin hallitukselle.
