Työskentelen veturinkuljettajana VR Suomessa, ja meitä on henkilökunnassa, joka miehittää Pendolino-junia. Ei varmaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta, että meillä on ollut hieman haasteita tänä kesänä? Työnantajamme ilmoittaa ”suuren määrän sairauslomia” pääasialliseksi syyksi nykyiseen tilanteeseen. Emme luultavasti koskaan näe todellista tilastoa tästä kesästä, mutta henkilökuntana olemme yksimielisiä siitä, että tämä on vain tekosyy kasvojen pelastamiseksi. Esimiehet epäonnistuivat varautumisessa lomakauden menetyksiin, mutta niin tapahtuu joka vuosi. Ei ole uusi ilmiö, että veturinkuljettajat pitävät lomiaan. Sen sijaan, että myönnettäisiin virhe laskelmissa, esitetään suoria valheita. Häpeällistä.
Me junavahditsijat ja veturinkuljettajat olemme tottuneet ottamaan paskaa vastaan. Signaaliviat, vaihtoviat jne. Usein meidän on kestettävä matkustajien turhautumista ja vihaa. Usein se menee yli rajan. Onhan se mukavaa syyttää jotakuta, joka on paikalla, oletan. Emme voi hallita ympäristössämme tapahtuvia tilanteita, mutta nyt saamme syyt myös omalta johdoltamme. Me, jotka työskentelemme operatiivisesti, yritämme joka päivä tehdä kaikkemme, jotta pääsisitte töihin ajoissa. Yritämme myös tehdä kaikkemme, jotta pääsisitte kotiin perheidenne luokse ajoissa. Tämä tapahtuu äärimmäisen monimutkaisessa ympäristössä, joka on perustaltaan järjestelmähäiriö.
VR:llä on puutteensa, mutta samalla Skånetrafiken ei ole halunnut ajaa kesäaikataulun mukaan. Silloin käy näin. Me, jotka olemme todella työskennelleet tänä kesänä, olemme joutuneet työskentelemään kaksin verroin tämän takia. Vapaapäivinä suunnitteluyksikkö tai liikenteenohjaus soittaa ja kysyy, voisimmeko hyppiä vielä yhdelle vuorolle. Ehkä nämä sairauslomat, jotka ovat syntyneet, liittyvät siihen, että emme koskaan saa levätä?
Tässä hiljaisuuskulttuurilla levinneessä alalla valitsen pysyä nimettömänä.
