Hallituksen suunnitelmat uudesta ydinvoimalasta, joka rahoitetaan valtionlainoilla
Hallitus haluaa panostaa uuteen ydinvoimalaan, mutta se voi tulla kalliiksi. Nyt esitellään malli, jossa valtio osallistuu projektin rahoitukseen 75 prosentilla.Finanssimarkkina- ja asuntoministeri Niklas Wykman (M) pitää lehdistötilaisuutta yhdessä selvitysmies Mats Dillénin kanssa. Kuva: Oscar Olsson/TT / TT NYHETSBYRÅNRinghals 2 Ringhals 1 taustalla. Kuva: BJÖRN LARSSON ROSVALL/TT / TT NYHETSBYRÅNUtredare Mats Dillén sai joulukuussa tehtäväkseen selvittää, miten uudet ydinvoimalat voitaisiin rahoittaa ja miten riskit voitaisiin jakaa.Hän esittelee nyt mallin, joka koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa koskee valtion lainoja.Valtio lainaa 75 prosenttia rakennuskustannuksista, kun taas 25 prosenttia on omistuspääomaa.– Valtio lainaa rahaa ja ottaa kaiken luottoriskin niistä lainoista, joita se myöntää, sanoo Mats Dillén.– Yhden projektin osalta saa lainata riskittömään korkoon, eli valtion lainaamaan korkoon, rakennusvaiheen aikana.Artikkelin ydin■ Hallitus haluaa panostaa uuteen ydinvoimaan ja uusi selvitys ehdottaa, että valtio rahoittaisi 75 prosenttia rakennuskustannuksista valtion lainoilla. Omistajat vastaavat lopusta 25 prosentista.■ Sähkön hinnan turvaamiseksi ehdotetaan sopimusta, jossa valtio takaa ydinvoimayhtiölle vähimmäishinnan 80 senttiä kilowattitunnilta. Jos sähkön hinta laskee tämän alle, valtio täydentää.■ Riski- ja voittojako-mekanismi ehdotetaan, jossa ydinvoimayhtiön ehdot muuttuvat sen mukaan, miten hyvin he tekevät.Nähtyään valmiin rakennuksen, valtio nostaa vähitellen korkoa ja luo siten kannustimen omistajille korvata valtion lainat yksityisillä lainoilla, hän jatkaa.– Joten valtio poistuu rahoituksesta vähitellen.Dillén ehdottaa myös niin kutsuttuja hintaturvasopimuksia. Se tarkoittaa, että ydinvoimayhtiölle taataan vähimmäishinta, lunastushinta, sähkölle 40 vuoden ajan.– Mitä ehdotamme tässä on, että hinta olisi 80 senttiä kilowattitunnilta, hän sanoo.Hinta on kahdensuuntainen, mikä tarkoittaa, että jos sähkön hinta laskee lunastushinnan alle, valtio täydentää, jotta yritys saavuttaa lunastushinnan. Jos markkinahinta sen sijaan on korkeampi kuin lunastushinta, ydinvoimayhtiön on maksettava rahaa valtiolle.– Tämä on tarkoitus rahoittaa suhteellisella verolla sähkönkulutusta kohtaan, voidaan myös ajatella vaihtoehtoa, jossa valtio perii maksuja, hän sanoo.Jos keskimääräinen markkinahinta olisi 67 senttiä kilowattitunnilta (kWh), valtion vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 1,27 miljardia kruunua reaktoria kohti, mikä vastaisi 1,68 sentin lisäystä kWh-hintaan, jonka sähkönkuluttajat maksavat. Tällä hetkellä energiavero on noin 50 senttiä/kWh.Kolmas osa mallista on riski- ja voittojako-mekanismi, joka lyhyesti sanottuna tarkoittaa, että jos ydinvoimayhtiölle menee hyvin, se saa huonommat ehdot valtiolta ja päinvastoin.”Vahvat perusteet”Ohjelmaan kuuluu neljästä viiteen suureen reaktoriin, jotka voivat tuottaa yhteensä 4 000–6 000 megawattia. Näiden rakentamisen arvioidaan maksavan 400 miljardia kruunua nykyhinnoin, ja tästä valtion tulisi vastata 300 miljardilla kruunulla lainapääomana ja omistajien 100 miljardilla kruunulla omistuspääomana, selvitysmiehen ehdotuksen mukaan.Finanssimarkkina- ja asuntoministeri Niklas Wykman (M) toteaa, että kyseessä on ”erittäin suuret” investoinnit, jotka on tehtävä tässä ja nyt.– On vahvoja syitä siihen, että valtio osallistuu tähän, hän sanoo lehdistötilaisuudessa.Ehdot menevät nyt lausuntokierrokselle syksyn aikana.
