upprttelse-ei-aikarajaa-korjaukselle

Upprättelse – Ei aikarajaa korjaukselle

Juridik. Justitieministeri Gunnar Strömmer ehdottaa nyt, että vanhentumisaikaa olisi nostettava useiden rikosten osalta. Kuva: Lars Schröder/TT
Hallitus tekee lisää edistystä oikeusalan alalla. Joulukuussa annettiin esitys vanhentumisaikojen muutoksista, jotka on tarkoitus astua voimaan jo ensi huhtikuun ensimmäisenä päivänä.
Hallituksen omien kuvausten mukaan ehdotukset tuovat mukanaan nykyaikaisemman lainsäädännön vanhentumisaikoihin, joka paremmin sopeutuu nykyaikaisen tekniikan, kuten DNA:n, mahdollisuuksiin rikosten selvittämisessä ja tekijöiden saattamisessa vastuuseen kauan rikoksen tapahtumisen jälkeen. Lisäksi se on linjassa kriminalisointipolitiikan uudelleenjärjestämisen kanssa, jota toteutetaan pääasiassa hallituspuolueiden M, KD ja L, niiden tukipuolue SD:n ja opposition johtavan S:n tukemana.

Ei kannata piiloutua

Uusi laki tekee niin, että tuomitut vankeusrangaistukset eivät enää vanhene. Kuva: Fredrik Sandberg/TT
Kyseessä on ehdotus, jota sosiaalidemokraatit ovat kannattaneet ja aloittaneet tutkia hallituksessa ollessaan, ja joka nyt toteutuu Tidöhallituksen aikana. Siis on selvää yhteisymmärrystä blokkien välillä muutosten tekemisen tarpeellisuudesta.
Konkreettisesti uudistus merkitsee sitä, että rikokset, joissa rangaistuksena on elinkautinen vankeus, eivät vanhene. Tämä pätee jo hyvin vakaviin rikoksiin, kuten murhiin, edellyttäen että tekijä oli täysi-ikäinen. Pitkään vaikutti siltä, että Palmemurha ajoi laajennetun aikarajan puolesta. Lisäksi vanhentumisaikoja nostetaan myös muille vakaville rikoksille, joissa ei ole elinkautista vankeustuomiota.
DNA-tekniikka mahdollistaa todisteiden löytämisen vanhoista rikoksista. Tämä perustelee sitä, että joitain vanhentumisaikoja poistetaan. Kuva: Kallestad, Gorm
Pidennettyjä vanhentumisaikoja ei tulisi ymmärtää vain keinona tuomita enemmän rikollisia. Kyse on myös uhrien ja heidän läheistensä mahdollisuudesta saada oikeutta. Tätä ei saa unohtaa. Mahdollisuus oikeudenmukaisuuteen on ovi, joka sulkeutuu, kun rikos vanhenee. Tapauksissa, joissa DNA-todisteet tulevaisuudessa voivat johtaa tekijään, on järkevää pitää tämä ovi raollaan – erityisesti silloin, kun kyseessä ovat rikokset, jotka ovat usein syvästi nöyryyttäviä ja traumatisoivia uhrille. Se, että tekijä voi jäädä vapaaksi, ei todisteiden puutteen vaan kuluneen ajan vuoksi, voi koetaan lisäksi loukkauksena.

Mimmie Björnsdotter Grönkvistin kommentti

Kirjoittanut Mimmie Björnsdotter Grönkvist Liberalasta uutistoimistosta. Kuva: Mats Edman
Toisin kuin osa oikeusministeriön viime vuosina esittämistä jatkuvista ehdotuksista, ehdotukset vanhentumisajan muutoksista ovat yleisesti ottaen harkittuja ja harkittuja. Pääasiallinen vastustus on, kuten usein, vankilapaikkojen puute, mikä merkitsee todellista haastetta, kun enemmän ihmisiä on tuotava oikeuden eteen ja tuomittava pitkään.
Lisäksi on huomioitava, että vakavista rikoksista, kuten vakavasta uhkailusta ja kunniaväkivallasta alaikäisiä uhreja vastaan, vanhentumisaika alkaa laskea vasta, kun uhri täyttää kahdeksantoista vuotta ja tulee täysi-ikäiseksi – ja siten vähemmän riippuvaiseksi perheestään ja toivottavasti siksi paremmassa asemassa ilmoittamaan. Eduskunta kehotti hallitusta tekemään tämän muutoksen jo vuonna 2022, kun se äänesti kunniaväkivallan tekemisestä itsenäiseksi rikostyypiksi. Sen toteuttaminen on siis lisäaskel kohti vahvaa lainsäädäntöä kunnian väkivallan torjumiseksi. Tämän toteuttamiseen on mennyt kohtuuttoman kauan. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Upprättelse har inget bäst före-datum.