Eläkejärjestelmä kohti romahdusta
Eläke on tarkoitettu tuomaan turvaa pitkän työuran jälkeen. Mutta nyky-Suomessa todellisuus on toinen. Sen sijaan, että perustuisi ihmisten työpanokseen, eläkejärjestelmä on muuttunut yhä enemmän valtion tukien varaan. Tämä johtaa epäreiluun yhteiskuntaan, jossa ahkeruutta ei arvosteta ja aiheuttaa vakavan luottamuskriisin.
SPF Seniorien uudessa raportissa paljastuu, että valtion tuki kattaa neljänneksen jokaisesta maksetusta eläkekruunusta, keskimäärin 3850 kruunua kuukaudessa keskimääräiselle eläkeläiselle. Joka vuosi valtio tukee yli 50 miljardilla kruunulla eläkejärjestelmää.
Kun eläkejärjestelmä käynnistettiin 1990-luvulla, sen ydinperiaate oli olla riippumaton ja vapaa valtion rahoituksesta. Sen piti seisoa omilla jaloillaan. Tänä päivänä periaate on suurelta osin hylätty, vaikka poliitikot harvoin haluavatkaan myöntää sitä julkisesti. Veronkevennyksien ja tilapäisten toimenpiteiden kautta valtion on ollut pakko tukea miljardiluokan summilla, mikä ei voi kuvata muuta kuin järjestelmää kriisissä.
SPF Seniorien puheenjohtaja Eva Erikssonin mukaan eläkejärjestelmä on kuin kalteva Pisa-torni, joka on romahtamassa, ellei rakenteellisia muutoksia tehdä.
Monet, jotka ovat työskennelleet koko työuransa ja odottavat eläkkeen olevan kohtuullinen suhteessa aiempaan palkkaan ja työvuosiin, tuntevat olonsa petetyiksi. He näkevät kuinka yleinen eläke pian on samalla tasolla kuin niillä, jotka eivät ole työskennelleet ollenkaan, niin kutsuttu takuueläke. Neljänkymmenen vuoden työura ei enää merkitse mitään. Tämä nakertaa itse hyvinvointi-ideaa siitä, että työn pitäisi kannattaa.
On myös huono asia, että eläkkeet ovat matalia. Mutta ongelmaa voidaan myös tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Kun järjestelmä, joka on tarkoitettu palkitsemaan työtä, joutuu luottamaan tukiin, se vahingoittaa luottamusta yhteiskunnan instituutioihin.
Selkeä esimerkki tästä epätasa-arvosta on takuueläkkeen kehitys viimeisten kahden vuoden aikana. Monica Zettervall, eläketurvakeskuksen asiantuntija, kertoo, kuinka takuueläke on noussut noin yhdeksän prosenttia vuonna 2024, ja edellisenä vuonna tilanne oli suunnilleen samanlainen. Ansiotulot eläke nousi vain prosentilla 1. tammikuuta 2024 ja nousee neljällä prosentilla 1. tammikuuta 2025.
Jotta tämä kehitys saataisiin katkaistua, tarvitaan voimakkaita toimia. SPF Seniorit katsovat, että osa ratkaisusta eläkekriisiin voisi olla eläkemaksun palauttaminen, jonka jokainen palkansaaja maksaa järjestelmään, 18,5 prosenttiin nykyisen 17,2 prosentin sijaan, mikä olisi myös pienempi kustannus valtiolle.
Tämä ehdotus on ehdottomasti tutkimisen arvoinen, mutta suurempia uudistuksia tarvitaan. Etäisyys ansiotulon ja takuueläkkeen välillä on kasvavaa. Tätä on myös huomattu sosiaali- ja terveysministeri Anna Tenjen toimesta. Kuitenkin konkreettisia ehdotuksia ei vielä ole.
Politiikkojen on ryhdyttävä toimiin. Eläkejärjestelmän uudistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi maan palkansaajille – nykyisille ja entisille – tarvitaan välittömiä toimia. Jos nyt ei tehdä mitään, väestöllä on vaarana menettää luottamus hyvinvointivaltioon. Tai kuten Eva Eriksson sanoo: ”Jos emme voi sopia oikeudenmukaisesta yleisestä järjestelmästä, jossa henkilö, joka on työskennellyt 40 vuotta, voi tuntea olonsa turvalliseksi ja saada eläkkeen, jolla voi elää, voimme yhtä hyvin omistaa yksityisen eläkejärjestelmän”.
